Harley-Davidson Club Finland

Noiden konkkien metskaus on vähän hankalaa, kun noissa ajoneuvojen konkissa ei lue mitään. Vai pitäiskö siirtyä suoraan Yleiselektroniikkaan?

Hlyytiselle tai jollekin muulle asiantuntijalle vielä. Onko kärkien aukioloajalla asiassa iso merkitys? Sehän on Harrikassa vähän ongelma, kun siinä on 45 asteen ero.

Siitäkö johtuu että Hd:n kärjet kipinöi aina jonkun verran? Että konkka on aina kompromissi.
Voihan se olla että kipinöi muissakin vehkeissä, mutta niissä ei yleensä pysty näkemään kärkiä käydessä.

Vai vielä asiantuntija. No kuitenkin, ekaks wlamiehelle, että magneeton konkka ja kärkisytkän konkka on kaks eri asiaa. Ja Hessulle, joo, kyllä se aina kompromissi on. Liekkö semmoista kärkisytkää olemassakaan joka ei joskus kipinöisi. Erona on toimivan ja toimimattoman välillä se, ettei siellä jatkuva valkea pidä olla. Kärkien aukioloaika ei näin äkkiä mietittynä kyllä vaikuta. Nimenomaan kun ne aukeaa, silloin induktiolain mukaan jännite nousee. Tahti on sen verran rivakka, että tapahtuu läpilyönti tulpassa tai kärkien välissä ennenkuin kärjet lähtevät edes sulkeutumaan. Konkka vähän rauhoittaa meininkiä. Liian iso liiaksikin. Kärkien kiinnioloaika on se joka jemmaa siihen puolaan potkua, mutta tätä nyt ei kannata tämän enempää miettiä kun sille ei voi mekaanisessa kärkisytkässä mitään (siis just tämän 45 asteen takia, tietty tosimies tekis ite uuden sytkän nokan, mutta semmonen tekis varmaan jo paljon muutakin).

Ja tuota noin, joskus ihan halvoissakin (10 euron) yleismittareissa on kapasitanssimittausalue. Ei ehkä mikään tarkkuuspeli, mutta tähän ihan passeli. YE:n konkat ajaa taatusti asian (joutuu vaan arvon lisäksi miettimään kiinnityksen). Ehkä jostain internetistä sais eksaktin arvon sille konkalle.

Sitten ihan offtopic. Viime vuoden puolella (?) Jack kyseli elkojen käyttämisestä "battery eliminator" tarkoituksessa. Taisin ehdottaa jotain 47000 uF luokkaa. No hän sitten Mannelta hommasi valmiin, mutta ei ollut tyytyväinen. Sittemmin plarasin jotain kataloogia ja siellä osui silmään tämmönen. Kyljessä luki Sprague ja 4700 uF. Ei ihme jos ei auta. Edes tuo meikän kymmenkertainen arvo ei laskujeni mukaan poista pienillä kierroksilla valojen vilkkumista. Himmenemistä ei tietenkään voi mikään poistaa. Paitti akku. En muista selitinkö tämän jo kertaalleen, mutta kertaus on opintojen äiti.

hlyytine kirjoitti:(siis just tämän 45 asteen takia, tietty tosimies tekis ite uuden sytkän nokan, mutta semmonen tekis varmaan jo paljon muutakin).

.

Tosimiehistä mä en tiedä mitään.
Mut sellasen oman nokan ja koko jakajan oon just tehny.
Sen takia tässä nyt yritän tosta kondensaattorista jotain ymmärtää.
Sen tajuun kyllä, mitä se tekee ja miks. Mutta se ei mene jakeluun,miks niitä on erilaisilla arvoilla.

Magneton sielunelämää voi tutkia täällä

Niin Sepixlh sullekin sellainen huomautus, että nyt ei juttu enää ole magneetosta

Mutta Hessu taidat kuulua niihin omituisiin, joille ei riitä, että se toimii tai ei toimi vaan vielä pitäs tietää, miksi näin on. Hyvä niin. Tämä nyt väkisin menee vähän teoreettiseksi tämä tarkastelu. Eli kun kärjet on kiinni niin puolan virta kasvaa logaritmisesti (puolan induktanssin ja resistanssin sarjakytkentä), kunnes joko puolan sydän kyllästyy jolloin vain puolan resistanssi rajoittaa virran johonkin arvoon. Toinen mahdollisuus, että kärjet aukeaa. Mutta tarkastellaan ekaa tapausta. Virta siis on rajoittunut tiettyyn arvoon ja puolan induktanssi on joku vakio (oikeastaan sen induktanssi on sama kuin ilmasydämisen käämin kun se sydän on nyt kyllästynyt ja effektiivinen permeabiliteetti tipahtanut ykköseen), jolloinka puolan varastoima energia on E = 1/2 * L * I^2.

Kun kärjet aukeaa, puolan yli muodostuu sähkömotorinen voima (smv), joka voimakkuus saadaan Faradayn induktiolaista U = -L * dI/dt, jossa dI/dt on virran muutosnopeus. Eli tässä esim. 2 - 3 A virta yhtäkkiä pitäs katkaista nolla ampeeriin. Jännite olisi ääretön. No kuitenkin se a) indusoi vastaavalla puolan toisiokäämiin jännitteen jolloinka tulpassa hyppää kipinä tai jos näin ei tapahdu, ensiöpuolella indusoituu niin korkea jännite, että se hyppää kärkien yli.

Tässä konkka tulee kehiin. Konkkaa voidaan mallintaa yhtälöllä Q = C*U, ja koska varaus Q = I * t, niin I * t = C * U. Tästä pyöräyttämällä jännitteen muutosnopeus on suoraan virtaan verrannollinen dU/dt = I/C. Eli mitä isompi konkka, sitä loivempi jännitepulssin nousurintama. Loivemmalla rintamalla ei niin helposti lyö läpi. Toisaalta konkan energia on E = 1/2 * C * U^2. Ottamalla käämin energian ja lyömällä ne yhtäsuuriksi (konkka absorboi koko puolan energian) saadaan U = sqrt(L*I^2/C). Eli nyt kärkien yli max. jännite riippuu puolan induktanssista, max. virrasta puolan läpi (eli puolan resistanssista) ja konkan arvosta. Koska kaksi ekaa vaihtelee, pitää myös konkan arvon vaihdella, jotta jännite ei ylitä kärkien läpilyöntijännitettä.

Esimerkkinä sanottakoon, että jos puolan induktanssi on 100 mH (hatusta), sen läpi max. menevä virta 2.5 A (5 ohmin puola) ja konkkana on 1 uF. Tällöin vaikka tulpanjohdot olisi irti, kärkien yli vaikuttaa max. 790 voltin jännite. Kuivassa imassa läpilyönti on luokkaa 5 kV/mm. Jos konkka olisi 0.1 uF, jännite olisi 2500 volttia ja vaikka kärjet olisi 0.5 mm etäisyydellä toisistaan, se läiskäyttäisi lävite.

Niin siitä nokan tekemisestä ja tosimiehistä. Tosimies siis tekisi sellaisen nokan, että kärkien kiinnioloaika olisi molemmilla pytyillä presiis sama, jolloin konkan arvon voisi vetää niin pieneksi kuin mahdollista. Siitä en taas ole ollenkaan varma, olisiko siitä käytännössä mitään hyötyä. Kun tuon ylläolevan sepustuksen luet, niin veikkaanpa, että tulet samaan johtopäätökseen. Johtopäätös kai tästä olisi, että konkkia on erilaisia kun puoliakin on erilaisia.

hlyytine kirjoitti:Niin Sepixlh sullekin sellainen huomautus, että nyt ei juttu enää ole magneetosta

Ja hlyytiselle sellainen huomautus, että alkuperäisen kysymyksen otsikon lukeminen auttaa

No kuitenkin mielenkiintoinen aihe!

Tänks hlyytinen!

Piti lukea viiteen kertaan, ennen kun meni edes vähän jakeluun.
Ehdottomasti mielenkiintoista. Loppupäätelmänä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Tosta tulikin mieleen. Porukka vaihtelee "suurteho/virityspuolia", hetken kuluttua kärjet alkaa kulua nopeasti, ehkä konkat hajoilee.
Kirotaan huonolaatuisia kärkiä, kun vika löytyy jälleen kerran peilistä.

Mä jatkan testailuja, sillä johtoajatuksella että puolan ja konkan suhde toisiinsa vaikuttaa enemmän konkan valintaan kuin kärkien auki- tai kiinniolo aika. Vaikka näköjään se kiinnioloaikakin on tärkeä.


Mikä on kärkien kiinnioloajan presiis saman toleranssi?
Koska siihen mä pyrin. Funtsin tehdessä, että se olis tärkeää puolan saman latautumisajan takia. Sanoisin että pääsin +- yhden asteen sisään.


Smuigelle. Älä yhtään viisastele! Tää on vakava paikka!

Nyt kun virittelettte sitä konkan ja puolan yhdistelmää niin hlyytisen kaavoissakin mainitaan aika, ei astekulmia. Ja esim. kärkien kiinnioloaikahan muuttuu sitä mukaa kun kierrokset muuttuu. Näin joku konkka toimii hyvin matalammilla kierroksilla, toinen korkeemmilla. Vielä kun ottaa huomioon että puolan ensiöinduktanssi ja konkka muodostavat LC-värähtelypiirin. Oikein laskemalla kärjet menee kiinni kun niiden yli on 0V (ei siis 12V niinkuin vois kuvitella). Siis tietyllä kierrosluvulla, ei kaikilla...

Joo kyl mä ton aika homman älysin. Mutta kun kyse ei ole tasakierrosmoottorista, niin mun mielestä aikaa voi miettiä ainoastaan asteina.

Hessu kirjoitti: Mä jatkan testailuja, sillä johtoajatuksella että puolan ja konkan suhde toisiinsa vaikuttaa enemmän konkan valintaan kuin kärkien auki- tai kiinniolo aika. Vaikka näköjään se kiinnioloaikakin on tärkeä.


Mikä on kärkien kiinnioloajan presiis saman toleranssi?
Koska siihen mä pyrin. Funtsin tehdessä, että se olis tärkeää puolan saman latautumisajan takia. Sanoisin että pääsin +- yhden asteen sisään.


Smuigelle. Älä yhtään viisastele! Tää on vakava paikka!

hlyytinen aloitti

Asiaan...
Eikös niille kärjille muuten saa saman kiinnioloajan kun
-laittaa kahdet kärjet
-yhden nokan
?

Taitaa löytyä tollasia satseja jo valmiinakin.

Kyllä se oli Hessu joka luirusi alkuperäisestä aiheesta. Ja MikaelT on kyllä osittain oikeassa, mutta vain osittain.

Ensiksikin, kun kone pyörii niin se pyörii minimissään tiettyä nopeutta, samoin maksimissaan. Eli näistä saadaan ylä- ja alarajat noille ajan muuttujille. Sen sijaan tuo kärkien yli vaikuttava jännite on ehdoton yläraja, koska puola ei voi varastoida rautasydämen äärellisestä maksimivuontiheydestä johtuen kuin tietyn verran energiaa. Ei vaikka kone olisi seis.

Tuo LC-tankin värähtely on todellinen fysikaalinen ilmiö ja sitä käytetään CDI-sytytyksissä. Mutta nyt pitää lähteä siitä, että siinä tulpassa tosiaan hyppää kipinä jolloinka värähtelypiirin energia hukkuu tulpan kipinään ja puolan resistanssin aiheuttaman värähtelypiirin vaimennuksen takia loppu hukkuu puolan resistanssiin. Eli sanoisin, että turha lähteä tätä asiaa miettimään.

Ja että mikäkö on kiinnioloajan presiis sama toleranssi... Mitä enemmän mietin, sitä turhemmalta sellainen täydellisyyden tavoittelu tuntuu. Konkan kuitenkin pitää olla niin iso, ettei tyhjäkäynnillä räpsytä kärkien välissä. Jos olet tosiaan +- asteen sisällä, se ei aikaerona tee juuri mitään ja korkeammilla kierroksilla vielä vähemmän. Oletin, että siinä nokassa olisi ollut eroa luokkaa 20 astetta. Mutta tuo on ihan viimeisen päälle ritimoitu, että puolalla olisi sama latautumisaika. Ja kyllä tuo ajatusketju, että boltin-viriviripuolat aiheuttaa ongelmia menee jakeluun.

Kuten tästä viestiketjusta nähdään, näinkin yksinkertainen (?) asia on loppujen lopuksi aika monimutkainen ja alkaa olla vaikea erottaa olennaista epäolennaisesta. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta harvat asiat vaikuttaa niin paljon, että lopputulos olisi käytännössä erilainen. Tosin jotkut vaikuttaa enemmän kuin ikinä luulisikaan.

Koska tähän mennessä kukaan ei ottanut esille mahdollisuutta hoitaa koko hommaa elektronisesti, ohjataan kärjillä vaikka tyristoria joka hoitaa tuon suurimman homman. Silloin kärkien täytyy katkoa vain naurettavan pientä milliaampeerien luokassa olevaa virtaa. Ei muuten enää kipinöi...
Tai hoidetaan homma optisesti.
Samalla etuna on että pystytään ohjaamaan suurempia virtoja eli tehokkaampia puolia.
Näiden haittapuolena on tietenkin että tarvitaan akku ja silloin yksinkertaisuus ja huollettavuus häviää

Sepixlh kirjoitti:Koska tähän mennessä kukaan ei ottanut esille mahdollisuutta hoitaa koko hommaa elektronisesti, ohjataan kärjillä vaikka tyristoria joka hoitaa tuon suurimman homman. Silloin kärkien täytyy katkoa vain naurettavan pientä milliaampeerien luokassa olevaa virtaa. Ei muuten enää kipinöi...
Tai hoidetaan homma optisesti.
Samalla etuna on että pystytään ohjaamaan suurempia virtoja eli tehokkaampia puolia.
Näiden haittapuolena on tietenkin että tarvitaan akku ja silloin yksinkertaisuus ja huollettavuus häviää

Toi ei käy missän tapauksessa! Elektroniikka on perseestä ajoneuvoissa.
Tää mun homma liittyy tähän vanhaan aiheeseen http://www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic. ... ght=#46226

Eikä käy toi tuplakärki versiokaan. Mä oon aina vierastanu niitä.

Hessu kirjoitti:Elektroniikka on perseestä ajoneuvoissa.

Amen to that!! Ratiot, cruiset, lällät yms, kaikki revitty jo pois, järjetön sytkä lähti viime syksynä. Nyt pitäis miettiä (ei kellään sattuis olemaan ajatusta?) miten evo BT:hen tasavirtalaturi vaihtovirtasen tieltä tai sitte autotyylinen roottori josta magnetointia voi säätää. Sais latausvalonkin. Ja miten vilkkuboksi korvataan releellä. Vilkkunappuloihin joku kytkin joka jää kuulakärkikynämäisesti pohjaan?

Niijjoo, asiaan, eikös se LC lähe värähtelemään kuitennii kun sinne konkkaanhan jää melkonen jännite kun valokaari katkennu tulpan kärkien välissä? Siitä sitten virtatie konkka - puolan ensiö - akku - maa - konkka.

MikaelT kirjoitti: Nyt pitäis miettiä (ei kellään sattuis olemaan ajatusta?) miten evo BT:hen tasavirtalaturi vaihtovirtasen tieltä tai sitte autotyylinen roottori josta magnetointia voi säätää.

Eiköhän se olis parempi antaa toimivat vehkeet olla paikoillaan jos ei tiedä miten ne olis korvattavissa