Harley-Davidson Club Finland

Harmillista kun täältä nyt sen häkkeröinnin takia katosi hyvin alulle lähtenyt Rautapään virittämistä koskeva viestiketju.

Sattuiko kukaan tallentamaan/tulostamaan keskustelu itselleen niin että siinä käsitellyt asiat saataisiin kätevästi koko kansan nähtäville?

Ei ole tallessa kuin korvantakana... jutun ideana oli haarukoida konstit millä rautkiseen saadaan lisää voimaa.
Omana mielipiteenä:
Lievä puristusten nosto ( että saa vielä startilla käyntiin)
Kanavien siivous valujäljestä, ei suurentaminen
Kolmeen kulmaan koneistetut uudet venttiilit ja jouset
Virinokat , jos jostain vielä saa, ei kuitenkaan mitään drag race asteita.
Pakoputkisto, ei ainakaan drag pipea
Hyvä kaasari = kunnossa oleva eli ei väljää vanhaa pa**aa, CV:kin käy.
Poraus max 0.6" ylikokoon , suurempi poraus -> putki rikkoontuu helposti.
Jenkkilän pojat kertoili max 1/4" stroukki... jota en enää allekirjoita..
Laatikkoon teräsluukku että voiman saa takakumille asti.
http://groups.yahoo.com/group/ironheadperformance/ lisää amerikan vinkkejä.
B.T.T.R:n jälkeen koin valaistuksen ja näin sen turbokoneen...

Turbo pitäisi tehdä matalaviritteiseen koneeseen ja nokkaakselin overlap arvo olla nolla. Lisäksi rautapään öljypumpun öljynpaine ei riitä keskittämään turbon kelluvaa laakeria,joten kestävyys on aikapommi. Näitä juttuja ei ollut siinä turbossa kyllä huomioitu.

Siinäpä noita keinoja SepiXLH:n listauksessa taas on.

Tais jäädä tälläkertaa mainitsematta tuplatulppa kannet. Niistähän lie ihan kohtalaisesti hyötyä kun ajattelee rautiksen männän muotoilua? Missähän täällä pääkaupunkiseudulla sais koneistettua orkkiskansiin sen toisen tulpanreiän?

Virinokat , jos jostain vielä saa

Eli nyt kaikki vaan netistä etsimään edukkaita katukäyttöön sopivia virinokkia...

46,6 heppaa näytti Kemi MC:n penkki kesällä. Ens kesänä irrottava vähintään 70 heppaa

No perhana, pari päivää pois koneelta ja heti on heitetty viestiketju bittiavaruuteen .
Kiitos Raimo-Raadolle uuden ketjun avaamisesta.
Joo, kiitos vaan aiemmista vastauksista sepille ja affelle, jokos affella väsymys helpottaa ? bäktytöruutsiko miehen mehut vienyt...
Nyt on kone pois rungosta ja runko lähdössä hiekkapuhallukseen, pari putkimuutosta odotettavissa pimeiden syysiltojen ratoksi, eroaakohan syksy kesästä mitenkään?

Esille tuli siis se nokkajuttu, turbo , stroukkaus, kanavien putsaus, puristussuhteen muutos.

Tuosta puristussuhteen muutoksesta...
Löytyykö hyvin 10:1 mäntiä rautikseen, ajattelin lähinnä sitä männänlaen mallia että moniko valmistaja tarjoaa mäntää siihen?
Männät kustantaa luultavasti sellasen 150-200 euroa joten porauksen kanssa alle viidensadan juttuhan tuo pitäisi kevyesti olla.

Sportster-kerhon sivulla on ohjeet tuplatulppien laittamisesta...
http://www.sportster.org/tech/dual-plug/
Satuin kuin vahingossa löytämään tehtaan virinokat eli ns P-nokat
Ironhead Tom mainitsi Venolian tekevän pattipää mäntää josta sais venttiilien kolot kaivamalla sopivan rautikseen. Puristussuhdetta ei tuosta 10:1 kannata paljoa nostaa ehkä 10.5:1 niin saa vielä normaali vehkeillä käyntiin.
Turbo joo garretilta löytyy kuulalaakeroidulla rungolla oleva sarja puhaltimia nämä käy jo heikon öljynkierron omaavin rautiksen moottoreihin. Eli Garret GT15 -> kuinka paljon voimaa tarvii.... GT30

http://www.andrews-products.com/ tuolta löytyypi nokkia rautikseen.
itsellä on -72 rautis jonka motissa, andrews y nokat, 4 5/8 ss stroke sarja (1200cc), ss super e, kannet portattu ja crane hi4 sytkä. toimii ja voimaakin on.

Anderewsin luettelossa on nokkia muttei myyjiltä löydy niin tuo jäi vielä listalta pois että elektroninen sytytys on erittäin hyvä idea, magnetto vehkeistä en osaa sanoa. Kuitenkin kärjet jättäisin hyllyylle, kuten olen jo omasta laitteesta jättänyt.

Sepixlh kirjoitti:Kuitenkin kärjet jättäisin hyllyylle

Meitsi on tullut siihen tulokseen että taidan kärellisen sytyn säilyttää kaikesta huolimatta. On se vaan niin mukavaa ku vaikka lataus häviää niin pääsee lataamatta vielä useita satoja kilometrejä.

Meitsi on tullut siihen tulokseen että taidan kärellisen sytyn säilyttää kaikesta huolimatta. On se vaan niin mukavaa ku vaikka lataus häviää niin pääsee lataamatta vielä useita satoja kilometrejä.

Ton ratkaisin aikoinaan sportissa siten, että akku huitsin jonnekkin ja magneetto tilalle. Valot laturista. Et sillee. Olipa huoletonta ja pelas vaikka satoi kaatamalla.

Ex rautapää nyk jästipää

Toivottavasti ei ketään kiusaa että kaivellaan taas rautapää-aihetta
Otin tossa männäviikolla kannet irti ja totesin sylinterit mitattuani että taitaa olla lähelle tuota 0.60 ylikokoa seuraava poraus.
Sitten tulikin mieleen että onko ihan mahdoton ajatus istuttaa lohkoon jonkun muun kun rautapään sylinterit? Jos ne joutuu nyt uusimaan. Evo-sportissa täsmää ainakin pulttimäärä, mutta osuuko mikään muu sinne päinkään. Kun niitä kuutiotuumia olis kiva saadaa lisää ja rautapään original sylintereillä niitä ei saa. Jos pulttijako täsmää niin sitten seuraava kysymys on varmaan että mites korkeus ja rautapään kannen kiinnitys sopii evo-sylinteriin. Ainiin ja tässä kohtaa tulee vastaan myös kannen malli, 1200 evopyttyihin ei taidaa saada rautapään männänlaen mallilla mäntiä....

Männät oli muuten n.3mm karstan peitossa joka lohkeili lastuina pois raaputtamalla, kertooko jotain kaasarin toiminnasta?

anteeksi ja kiitos

The White Mohamed kirjoitti: Jos pulttijako täsmää niin sitten seuraava kysymys on varmaan että mites korkeus ja rautapään kannen kiinnitys sopii evo-sylinteriin. Ainiin ja tässä kohtaa tulee vastaan myös kannen malli, 1200 evopyttyihin ei taidaa saada rautapään männänlaen mallilla mäntiä....

anteeksi ja kiitos

kun sulla ajatus stroukaamiseta niin jos muut palikat sopii niin
mites evon veivit mahtaa sopia rautiksen limmppujen väliin ja onko
niistä sitte mitään hyötyä (iskunpit. mm.)
Joku varmaan pystyy kertomaan iskunpituuksista ym
tää nyt ei taida kuitenkaan olla yhtä simppeli kuin v8 moottorin
stroukkaus

Vieraalla taisi mennä termit sekaisin ... stroukkamisella jatketaan iskua itse kampiakselilla ei sylinterinhalkaisiaa eikä sylinterin pituutta.
Sylinterin pituuden kanssa tarvii pelata vain jos iskunpituus on jo reilusti vakiota pitempi.
Mäntänopeus jo käytetyllä vakioiskulla on riittävän suuri, jos pyörintänopeudet menee tuonne 8000rpm. Ja kun nyt puhutaan sportin koneesta ne kiertää helposti ... BT erikseen.
Isoilla kierroksilla toimivassa (siis viritetyssä) moottorissa on selvästi hyötyä kun mäntä liikkuu hitaammin yläkuolokohdassaan, palotapahtumasta saadaan "enemmän irti" eli pitkät veivit. Se vähentää myös mäntää kuluttavia sivuvoimia, siis kitka pienenee ja männät kestävät kauemmin
Tärkeää on ottaa huomioon veivisuhteet (kk:n pituus/ iskun pituus)
kiihdytyskäytössä moottorien jotka kiertävät paljon veivisuhde yleensä 2,0-2,1. Saatavissa olevien mäntien mitta ( tapista lakeen) rajoittaa myös kankien pituuden lisäystä.
Koska ominaisuuksista täytyy yleensä tehdä kompromissi päädytään muihin ratkaisuihin. Kannattaa huomioida että pidempi kiertokanki alkaa tuottamaan enemmän tehoa vasta n. 4500rpm jälkeen.
Tämä pätee, olipa testissä Chevyn 350cid. V8 tai HD:n V2.
Koska lyhyellä veivillä mäntä lähtee nopeammin liikkeelle ylä-/alakuolokohdasta suhteessa kampiakselin
kierroksiin, saadaan polttoaineseos ja pakokaasujen rippeet tehokkaammin liikkeelle matalemmilla kierroksilla.
"Katumoottoreilta" haetaan muutakin kuin huipputehoa ja siksi päädytään lyhyempiin kiertokankiin että ajettavuus alhaisemmilla kierroksilla (=normaalilla käyttöalueella) paranee.

Sepixlh kirjoitti:Vieraalla taisi mennä termit sekaisin ... stroukkamisella jatketaan iskua itse kampiakselilla ei sylinterinhalkaisiaa eikä sylinterin pituutta.
Sylinterin pituuden kanssa tarvii pelata vain jos iskunpituus on jo reilusti vakiota pitempi.
.

Olet oikeassa termit sekaisin. Kyse oli kuitenkin siitä että jos pytynvaihto
evon pyttyyn aiheuttaa että yläkuolokohta "ihannelakisella" männällä
jääpi liian alas niin onko asia mahdollista korjata pidemmällä kiertokangella. Onko evon ja rautiksen iskunpituus sama?
Entä kiertokankien pituus? Vai onko ainoa mahdollisuus sorvata
pytynpäältä pois?
Taitaa olla sekava kirjoitus

Rautiksen isku on 3.8125 tuumaa, k-kangen mitasta ei ole varmuutta joten jätän sen kertomatta...
Evon sylinterin kiinnittäminen rautiksen lohkoon sekä rautiksen kannen laittaminen siihen päälle voi olla mielenkiintoinen operaatio