Harley-Davidson Club Finland

Kyseessä siis Evo-kone, missä on Edelbrockin Performance RPM kannet ja männät, puristussuhde 10,5. Nykyinen nokka näytti olevan Screamin Eaglen SEH-11. Edelbrockin kansien kanssa tulee yleensä mukana oma nokka, mutta sellaista ei nyt ole tilalle. Mikähän olisi hyvä vaihtoehto joltain toiselta valmistajalta? Mielummin vääntöä kuin kiekkaa...

Andrews EV46. EV27 on ehkä vähän liian vääntönokka tuolle puristukselle ja Edelbrockin kannet kuitenkin virtaavat paremmin kuin vakiot jolloin saat enemmän hyötyä isommasta nokasta.

^EV46 on varmaan Andrewsin nokista hyvä malli. En oikeen kässää näitä ajoituksia, mutta S&S:ltä tai Cranelta ei löydy mitään vastaavaa.. Eli mitkä luvut vaikuttaa mihinkin?

Jos lukuintoa piisaa niin täältä tietoa mikä nokissa vaikuttaa mihinkin:

www.nrhsperformance.com/tech_camshafts.shtml

Tiivistetysti voisi sanoa että eniten nokan luonnetta määrää imuventtiilin sulkeutumisaste joka ilmoitetaan asteina alakuolokohdan jälkeen (After Bottom Dead Center = ABDC), eli mäntä on jo tulossa puristustahdilla ylöspäin kun venttiili menee kiinni. Se määrää lopullisen (dynaamisen) puristussuhteen.

Tästä haasteltiin paljon pari keskustelua alaspäin:

www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?t=27779

Laitoin tossa kesalla Edelwaissin kansilla olevaan evoon Dynaan tommosen Leineweberin E3S nokan. Aikasemmin paikallaan oli Andrewssin EV-27 ja probleemina oli etta kone kilisti aika raakasti. Tolla uudella nokalla sain puristuspainetta putoomaan sen verran etta pystyy nyt ajelemaan 98 pensalla, pikkusen vielakin tuntuu etta vois kayttaa Shellin formulapensaa mutta enaan ei oo ihan valttamatonta.
Konetta en viittiny turhaan availla sen enepaa etta en tieda mikka mannat siina oli, ruttua kylla tuntu olevan vahan turhankin kanssa.

Tuli kylla fantastinen vetoalue tolla E3Slla, ei tartte highwaylla paljoo vaihteita veivailla kun ohittelee.
Noita nokka-arvoja kun kattelee niin tuntuu etta tolla Leineweberilla on hiukan oma ajatusmaailma noitten nokkien suhteen.
http://www.leinewebercams.com/EVOLUTION%20CAMS.htm

Hurjat on ajoitukset tuolla Leineweberillä. Samaten katselin, että sössöllä on ihan omat kuviot ajoituksien suhteen. Mutta kuten tuolla NRHS:n sivuilla mainittiinkin, niin imun sulkeutuminen merkitsee enemmän kuin muut nokan ajoitukset yhteensä. Tässä Leineweberissä se on 70 (!), kun Hemulin ehdottamassa EV-47:ssa sama arvo on 41 ja Edelbrockin omassa nokassa 46. Mun nykyisessä SE nokassa 47. Tiedä nyt sitte mitä tässä pitäis tehdä.

Ei sitä vois harkita noita Edelbrockin nokkia? Voisi kuvitella, että saattaisivat jopa toimia saman firman kansien kanssa.

http://www.edelbrock.com/motorcycle/pis ... cams.shtml

Se vois olla liian helppoa... Jostain syystä vaan tässäkään koneessa sitä alkuperäistä Edelbrocikn setin mukana tullutta nenää ei enään ole ja Natkingin koneessakaan sitä ei ollut. Miksiköhän? Alkuperäinen tarkoitus oli kysyä kokemuksia, josko siihen sopisi paremmin joku toinen. Siis jos joku on arponut tämän saman asian kanssa ja löytänyt suuren viisauden.

Nokkien vertailutaulukko täällä:

http://www.nightrider.com/biketech/hdcamsspecs.htm#cams

Walde kirjoitti:Se vois olla liian helppoa... Jostain syystä vaan tässäkään koneessa sitä alkuperäistä Edelbrocikn setin mukana tullutta nenää ei enään ole ja Natkingin koneessakaan sitä ei ollut. Miksiköhän? Alkuperäinen tarkoitus oli kysyä kokemuksia, josko siihen sopisi paremmin joku toinen. Siis jos joku on arponut tämän saman asian kanssa ja löytänyt suuren viisauden.

Tossa koneessa oli nokkakopassa Hoghaussin latka etta olisko se siella aikoinaan kasattu??
Mutta jos vahankin on ruttua enenpi niin tommonen EV27 on kylla ihan liian vetela nokka. Jos on ihan vakio kone muuten, pakoputket ja kaasariin hiukan hinkkausta suoritettu niin siihen toi on varmaan sopeva.
Loimaalla oli tallennettu noita koneitten dynoajoja. Sielta niita Kallen kanssa katteltiin ja sitten tuli paatyminen tohon Leineweberiin. Vaantokayrat oli kuin koyryssa oleva kissan selka.

Toi Leineweberhan on vanha turbo mies, siita saattaa johtua sen nokkien erikoiset asteet Mutta hyvin noi vaparissakin toimii.

Niijuu, mittasin puristuspaineen nokanvaihdon jalkeen ja se naytti 155psi. Stana kun ei tullu mitattua ennen vaihtoa, tais kyllakin syyna varmaan olla se etta ei ollu sillon viela mittaria

Eiks tota puristuspainetta saa pudotettua silla kun imupuolta aikastetaan?
Etta on viela pako auki edellisesta kierroksesta ja avataan imua aikasemmin niin ekat sylinteriin tulevat uudet seokset karkaa hiukan pakopuolelta ulos. Jos oon oikein ymmartanyt niin tosta voi olla sillalailla hyotya etta seoksen virtaus on kovempi(tai nousee hiukan kovemmaks) kun se paasee aluks tavallaan jatkamaan pakopuolelta ulos. Ja kun toi virtaus on pikkusenkin suurempi niin silloinhan taytos sylinterissa on suurempi ja tehoa taas tulee lisaa sitakautta.
Vaimitensemeni

Naissa sontiaisissa ei ikava kylla paase noita ajotuksia muutteleen, etta toi paineitten pudotus/nosto mennee aina nokan vaihdoks.

Kattelin vanhan topgas pyoran papereita joskus ja siella oli noita nokkia mittailtu oikeen urakalla. Useemman asteen heittoja noissa Andrewssin 4-nokka seteissa oli nokkien kesken ja papereisiin verrattuna. 2-3 sarjaa kun sekotteli niin niista jo loyty semmoset nokat koneeseen mita oli haluttu.

Natking kirjoitti:...Eiks tota puristuspainetta saa pudotettua silla kun imupuolta aikastetaan?
Etta on viela pako auki edellisesta kierroksesta ja avataan imua aikasemmin niin ekat sylinteriin tulevat uudet seokset karkaa hiukan pakopuolelta ulos. Jos oon oikein ymmartanyt niin tosta voi olla sillalailla hyotya etta seoksen virtaus on kovempi(tai nousee hiukan kovemmaks) kun se paasee aluks tavallaan jatkamaan pakopuolelta ulos. Ja kun toi virtaus on pikkusenkin suurempi niin silloinhan taytos sylinterissa on suurempi ja tehoa taas tulee lisaa sitakautta.
Vaimitensemeni ...

Jos puristuspainetta halutaan pudottaa niin silloin pitää imun aukioloa pidentää loppupäästä niin että venttiili pysyy pidempään auki männän jo lähdettyä ylöspäin puristustahdilla.

Pakotahdin tuomaa hyötyä seoksen imemisessä sylinteriin ei käy kiistäminen mutta ei sillä puristuspaineisiin ole vaikutusta.

Natking kirjoitti:Niijuu, mittasin puristuspaineen nokanvaihdon jalkeen ja se naytti 155psi.

Kun viittaa taasen tuohon aikaisempaan keskusteluun noista rutuista, niin onko tuosta Natkingin em. puristupaineen mittauksesta mitään pääteltävissä, muutakuin se että paljonko puhaltaa ohi?

Vaikuttavatko nuo nokka tmv. muutokset tuohon puristuspaineeseen (jos koneen yläkerta muutoin kunnossa )?

Ei mitatusta puristuspaineesta pysty ohivirtauksen määrää päättelemään. Korkeintaan jos sylintereiden välillä on selkeä ero tai saatu tulos on käytettyihin osiin nähden poikkeuksellisen alhainen niin voi päätellä että jossain on vikaa.

PSI-lukemaan vaikuttaa viime aikoina paljon puhuttanut imuventtiilin sulkeutumisasteluku ja männän staattinen puristussuhde.

Tässä vielä Andrewsin sivuilta kopioituna jotain selvennystä noihin lukemiin:

Static Compression Pressure Ranges and Engine Performance:
1. Less than 115 psi: poor low speed response, hard starting. Pistons and cams not well matched or worn rings, valves.
2. 125 to 145 psi: OK for stock or modified street motors. On the lower end of the best range for a stock street motor.
3. 145 to 165 psi: OK for modified street motors. Static pressures in this range will be the best for stock street motors.
4. 165 to 185 psi: Marginal for large displacement street motors, possible hard starting, detonation and overheating.
5. Over 185 psi: These are high performance numbers. Street motors over 185 PSI may need compression releases.

matant kirjoitti:

Natking kirjoitti:Niijuu, mittasin puristuspaineen nokanvaihdon jalkeen ja se naytti 155psi.

Kun viittaa taasen tuohon aikaisempaan keskusteluun noista rutuista, niin onko tuosta Natkingin em. puristupaineen mittauksesta mitään pääteltävissä, muutakuin se että paljonko puhaltaa ohi?

Vaikuttavatko nuo nokka tmv. muutokset tuohon puristuspaineeseen (jos koneen yläkerta muutoin kunnossa )?

Just niinku Hemuli sanoi, toi paine minka mittasin on sylinterissa oleva paine sytytys hetkella ja se ei mitenkaan kerro ohivuodoista mitaan. Lukemilla toki voi verrata sylintereita keskenaan ja ton paineen noususta voi hiukan paatella ohivuotoja.
Tuolla aika simppelisti selitetty koko kuvio,
http://www.pumaracing.co.uk/comp.htm

Pikkusen kylla olisin erimielta ton Puman kirjotuksesta noista paineista. Jos harleyssa on likemmas 200psi painetta niin yleensa kone kylla kilisee aika saatanasti, ainakin suomen pumppubensalla. Ja samaahan toi Andrewsin lista sanoo.
Ja pikkusen edittia tahan: tarkemmin tota luettuani se puhuikin tossakohtaa kisa koneista
Palotilan muoto vaikuttaa kanssa tohon paineen kestavyyteen, tai siis nakutus herkkyyteen. Jossain japsirukeissa kun palotilat on oikeesti suunniteltu kunnolla(tehoa tuottaviksi) niin varmasti voidaan menna helpostikin tonne 200psin kintaalle ilman mitaa nakutusta.

Jo nimen omaan tolla nokalla paaset muuttelemaan tota painetta.
Karkeesti sanoen: venttilit vahan auki = paljon painetta, venttiilit paljon auki = vahan painetta. Ja nimenomaan toi imupuoli on se mika vaikuttaa tohon paineeseen.

Eli jos koneitten kanssa peuhaa niin kannattaa hommata ohivuoto mittari (leak down tester) ja puristupaine mittari (compression tester).
Noi on aika halpoja ja erittain hyodyllisia kapineita.
Tolla ohivuotomittarilla saat helposti selville missa sita ohivuotoa on: imu/pako venoissa tai/ja mannarenkaissa. Kuuntelet vaan pakoputkesta, kaasarista tai koneen alakerran huohottimesta missa suhisee.

Tuolta saa kaikkia tarpeelista tahan homman, http://www.gunson.co.uk/tools.aspx?cat=666

Natking kirjoitti:Palotilan muoto vaikuttaa kanssa tohon paineen kestavyyteen, tai siis nakutus herkkyyteen. Jossain japsirukeissa kun palotilat on oikeesti suunniteltu kunnolla(tehoa tuottaviksi) niin varmasti voidaan menna helpostikin tonne 200psin kintaalle ilman mitaa nakutusta.

Tää taasen karkaa tuosta alkuperäisestä kysymyksestä, mutta otetaan kuitenkin esille : Eli minkälainen (muodoltaan, yms) tuon palotilan näissä maamiesseuran laitteissa pitäisi sitten olla? Tilavuuksiltaanhan noita kansia myydään valmiina, joiden koot vaihtelevat 77-95cc.

Squishia ja tilavuus yms. asiaa puitiinkin tuolla, kuten Hemuli mainitsikin,( www.hdcf.fi/juttutupa/viewtopic.php?t=27779 ) aikaisemmin jo.

Netistähän noita kannen värkkääjiä löytyy mm. Ameriikan yhdysvalloista, mutta sellaista kansankielistä dataa & kuvaa löytyy vähemmän. Palotilojen mallithan kun tuntuu olevan hiukan erilaisia jokaisella valmistajalla. On mallia perinteinen kiillotuksin ja pikku muutoksin sekä mallia munuaiset sekä ......
Taitaa kuitenkin olla låputon suo yrittää kaivaa tietoa, mikä olisi vähiten tyhmää noissa kansien muokkauksissa.