Kannentiiviste hajosi, mitä kasatessa kannattaisi tehdä?
Kannentiiviste hajosi, mitä kasatessa kannattaisi tehdä?
XL1200S -96:n takasylinterin kannentiiviste hajosi ja jouduin ajamaan rikkinäisellä tiivisteellä n. 250 km, että sain mopon kotiin. Äsken sitten jännityksellä availin konetta. Näkyviä vaurioita ei ollut.
Kannesta sain mitattua enimmillään 0,07 mm kierouden ja samansuuruisen sylinteristä. Kummallekin on manuaalissa annettu ylärajaksi 0,15 mm. Kannattaako pintoja oikaista ts. kuinka herkkä tiiviste on hajoamaan?
Männänrenkaat olivat mitoissaan, mutta sylinterissä näkyi etu- ja takapinnoilla pitkittäisiä kulumajälkiä, joita ei kuitenkaan kynnellä tuntenut. Kannattaako sylinteriä hoonata, kun kuitenkin lähes kauttaaltaan alkuperäiset hoonausjäljet vielä hiukan näkyivät?
Pyörän mittarissa on nyt 42 tkm ja konetta ei luultavasti ole aiemmin avattu lainkaan. Etusylinterin puristuspaineet olivat kylmänä n. 150 psi / 10,5 bar. Öljyä ei ole ainakaan aiemmin juurikaan kulunut.
Mitä olette mieltä, pistänkö vaan nippuun, vai kannattaako tehdä ko. hiontahommia?
Kannesta sain mitattua enimmillään 0,07 mm kierouden ja samansuuruisen sylinteristä. Kummallekin on manuaalissa annettu ylärajaksi 0,15 mm. Kannattaako pintoja oikaista ts. kuinka herkkä tiiviste on hajoamaan?
Männänrenkaat olivat mitoissaan, mutta sylinterissä näkyi etu- ja takapinnoilla pitkittäisiä kulumajälkiä, joita ei kuitenkaan kynnellä tuntenut. Kannattaako sylinteriä hoonata, kun kuitenkin lähes kauttaaltaan alkuperäiset hoonausjäljet vielä hiukan näkyivät?
Pyörän mittarissa on nyt 42 tkm ja konetta ei luultavasti ole aiemmin avattu lainkaan. Etusylinterin puristuspaineet olivat kylmänä n. 150 psi / 10,5 bar. Öljyä ei ole ainakaan aiemmin juurikaan kulunut.
Mitä olette mieltä, pistänkö vaan nippuun, vai kannattaako tehdä ko. hiontahommia?
- Sporttiboy
- Viestit: 1413
- Liittynyt: 22:56 23.07.2002.
- Paikkakunta: Peikkolandia
- Viesti:
No ei todellakaan kannata ainakaan kansia ruveta plaanailemaan. 7 satasta on niin hyttysenpaska ettei paremmasta väliä.
Itse en edes hoonaisi pyttyjä jos kerran alkuperäset jäljet näkyy vielä koska sillä ei ole juurikaan merkitystä jos ne hoonautat tässä vaiheessa. Jos pataa on kyärätty 42tkm niin vastahan se on sisään ajettu...
Mikäli mäntien kyljet ei ole sen kummemmin tummuneet(ohivuotoa) tai menneet mustaksi niin läjään vaan. Sitäpaitti se hoonaaminenkaan ei ole mitä tahansa huiskimista vaan se vaatii jo hiukan tietämystä ja taitoa.
Läjään ja baanalle.
Itse en edes hoonaisi pyttyjä jos kerran alkuperäset jäljet näkyy vielä koska sillä ei ole juurikaan merkitystä jos ne hoonautat tässä vaiheessa. Jos pataa on kyärätty 42tkm niin vastahan se on sisään ajettu...
Mikäli mäntien kyljet ei ole sen kummemmin tummuneet(ohivuotoa) tai menneet mustaksi niin läjään vaan. Sitäpaitti se hoonaaminenkaan ei ole mitä tahansa huiskimista vaan se vaatii jo hiukan tietämystä ja taitoa.
Läjään ja baanalle.
Sex, choppers and rock´n roll!!!
Kun se nyt kerran on auki ja noin paljon kilsoja takana...
Jos se kannen suoruus on annettujen rajojen sisällä niin ei kai sille tarvitse mitään tehdä.
- Mittaisin/mittauttaisin sylinterit ja männät, onko kuluneet liikaa
- Jos välykset kohdallaan, kevyt hoonaus pyttyihin ja männänrenkaiden vaihto
- Männäntapin laakerin tarkistus ja mahdollinen vaihto
- Venttiilien istukkapintojen tarkistus ja hionta/läppäys sekä venttiilivarren tiivisteiden vaihto
Jos se kannen suoruus on annettujen rajojen sisällä niin ei kai sille tarvitse mitään tehdä.
Tuo kankien laakerijuttu on vähän pyörästä, ajajasta ja korjaajasta kiinni. Itselläni yleensä 13 tkm kankien laakerit on menny pox, mutta toiset taas hipoo 200 tkm eikä vielä mitään. Sen verran kuitenkin tämä alituinen remppa kiukuttaa, että aina kun joku esittää kankien alapään laakerointia tarkastettavaksi niin tekee mieli kysyä, että miten se tehdään. Siis konetta ja kampiakselia purkamatta. Ja siis silleesti, että se myös pitää kutinsa 100% tai jopa vähän ylikin. Enpä ole jostain kumman syystä saanut vielä pätevää sepostusta
Pakko mainita vielä, että itse kyllä tekisin nuo Hemulin mainitsemat jutut.
Pakko mainita vielä, että itse kyllä tekisin nuo Hemulin mainitsemat jutut.
Keskitapin ja kiertokankienvälys tarkistus alakertaa purkamatta on asentajan kädestä kiinni. Välyksen tuntee kiertokankien yläpäästä sivuttain liikuttamalla. Jossain tehtaan manuaaleissa annetaan yläpään liikkeen maksimi.
Se että toiset ajaa 13 tuhatta ja toiset 200 tuhatta riippuu mm. käytetystä öljystä ( öljyllä täytyy olla hyvä pintapaineen kestävyys, koska ajetaan neulalaakeri moottorilla. Liukulaakerimoottorissa paineenkestävyys ei ole ihan niin kriittinen. Sen verran voitte aavistella että millään Bilteman peräöljyllä ei tätä ominaisuutta ole.) Toinen seikka on millaisella välyksellä akseli on alunperin tehty. Millaisista osista, onko akseli suora ym. Ja tietysti minkälaista kohtelua alakerta saa. Onko esim ralli moottori.
Se että toiset ajaa 13 tuhatta ja toiset 200 tuhatta riippuu mm. käytetystä öljystä ( öljyllä täytyy olla hyvä pintapaineen kestävyys, koska ajetaan neulalaakeri moottorilla. Liukulaakerimoottorissa paineenkestävyys ei ole ihan niin kriittinen. Sen verran voitte aavistella että millään Bilteman peräöljyllä ei tätä ominaisuutta ole.) Toinen seikka on millaisella välyksellä akseli on alunperin tehty. Millaisista osista, onko akseli suora ym. Ja tietysti minkälaista kohtelua alakerta saa. Onko esim ralli moottori.
Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaisisi...
No, tämän kyllä tiesinkin. Pointtini olikin, että kukaan ei ole vielä sanonut paljonko se maksimi on. Toinen juttu on se, että millä voimalla niitä kankien yläpäitä painetaan. Mittasin kellolla varovasti painaen about 1.24 mm takapytylle, kunnolla punttipaten otteilla lähes 1.6 mm sain. Ja olet varmaan lukenut ne jutut täältä joissa olen laskeskellut jotain 1.4 mm rajoja takakangelle.113 cid kirjoitti:Keskitapin ja kiertokankienvälys tarkistus alakertaa purkamatta on asentajan kädestä kiinni. Välyksen tuntee kiertokankien yläpäästä sivuttain liikuttamalla. Jossain tehtaan manuaaleissa annetaan yläpään liikkeen maksimi.
Eli tarvitsee varmaan kokemusta tuosta käytettävästä voimasta. Mistäs sitä sitten saa. No anyway, eilen kotiin ajellessa kuuntelin tarkemmin ja olen nyt lähes vakuuttunut, että männäntapilla ei ole mitään hätää vaan vika on takapytyn alapään laakerissa. Sen verran monesti olen ennättänyt telkuta, että osaan luullakseni jo erottaa onko kyseessä etu- vai takapytyn laakeri
Saattaa kuitenkin olla, että öljypumppu nyt mulla mättää. Varmaan joku muu ois viskannut sen jordaaniin jo, olen uskotellut, että kyllä tällä vielä ajaa. Saas nähdä kuitenkin, tänä iltana vasta puran koko paskan.Se että toiset ajaa 13 tuhatta ja toiset 200 tuhatta riippuu mm. käytetystä öljystä
No eihän se nyt rallimoottori ole mutta ajan niinku oisJa tietysti minkälaista kohtelua alakerta saa. Onko esim ralli moottori.
En osaa sanoa noin äkkiseltään mitään mittaa vaan se on "kädessä" kun koittaa sivuttaisliikettä. Kun liikettä koittaa niin voimaa ei saa käyttää vaan se on oikeastaan vapaa liike mistä se mitta otetaan. Kannatta kääntää akselia hieman että saa tuntuman laakerivälyksestä keskitapin eri kohdista. Keskitappihan harvoin kuluu tasaisesti. Jos on varakanget niin tee niistä paketti ja vertaa millainen liike niissä on.
Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaisisi...
Joo tätä tarkoitin, että menee kokemusperäisen tiedon puolelle. Otin kyllä tuntumaa silloin viimeksi kun oli tiptop ja nyt tuntui vähän oudolle kädellä kokeiltuna, mutta kun mittaus ja laskelmat antoivat olettaa, että olisi vielä OK niin ajattelin, että jospa aika kultaa muistot.113 cid kirjoitti:En osaa sanoa noin äkkiseltään mitään mittaa vaan se on "kädessä" kun koittaa sivuttaisliikettä.
Jees tämänkin järkeilin petilaakerien välyksen ja kangen taipumisen kautta, että ei pidä käyttää voimaa.Kun liikettä koittaa niin voimaa ei saa käyttää vaan se on oikeastaan vapaa liike mistä se mitta otetaan.
Kokemuksesta tiedän tämänkin, mutta tein kellon pidikkeen latasta jonka pulttasin työntötankojen suojaputkien kiinnitysreikiin niin en voinut kuin lähellä yläkuolokohtaa mitata. Jos yhtään arvaukseni kuitenkin osuu kohdalleen, sieltä on lähtenyt vetopuolelta yläpuolelta tapista tai koolista siivu pois niin sen takia ajattelin, että jos tuo mittaustapa kertois aika lähelle totuutta. Siinä on vaan se huono puoli että ne neulat on saattaneet syödä sen kolon ja sitten kun sen kampeaa toiseen laitaan sen kangen, neula nousee kolosta pois ja vääristää mittaustulosta liian hyväksi.Kannatta kääntää akselia hieman että saa tuntuman laakerivälyksestä keskitapin eri kohdista. Keskitappihan harvoin kuluu tasaisesti.
Eikun pistän nyt lihoiksi ja otan kunnon mitat sitten färskistä alakerrasta, että on tulevaisuutta varten jotain referenssiä. Jo sen takia että näen onko niissä laskelmissani mitään järkeä.Jos on varakanget niin tee niistä paketti ja vertaa millainen liike niissä on.
Edit: mulla on jokin ihme kyky kääntää jokainen juttu käsittelemään alapään laakereita.
Kun teet uuden akselin ja laitat paikoilleen niin puhalla pinjonin päästä niin varmistut että öljyreikä on auki. Itse kasaan keskitapin Kendall Nitro 70 w öljyllä joka on paksua eikä valu pois laakereiden välistä ja juuri ennen kuin pistän jakopään kopan paikoilleen niin painan tippakannulla reilusti öljyä keskitapille että kun pistää pelin tulille niin ei käy kuivana koska ensimmäiset kymmenen minuuttia ovat ratkaisevia. Jos epäilet että meneekö öljyä riittävästi keskitapille niin tarkasta jakopään kopan puslan ja pinionin välys ettei vuoda sieltä ohi.
Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaisisi...
Jostain kumman syystä ei ole tullut mieleenkään painaa sinne öljyä aiemmin. Pitääpä nyt tehdä niin, tattis vaan. Jotenkin tämä kyllä liittyy nyt voiteluun. Olen aina ajatellut, että jos paluuletkusta tulee tankkiin käsivartta paksu paluu niin pakko sen on silloin voidellakin. Nyt rupeaa tuntumaan, että ei se niin mene. Kyllä siihen pinjonille laitatin uuden puslan, ei se sieltä hori. En kyllä ole itse mitannut.
Jep, siitä se lähtee. Itse laitan öljyä uuteen moottoriin vielä kampikammioon, öljynputsari täyteen sekä ennen kuin rokkereiden viimeinen pala on kiinni niin nostajiin ja venttiilin jousiin.
Öljyä ei voi koskaan asennettaessa käyttää liikaa.
Öljyä ei voi koskaan asennettaessa käyttää liikaa.
Ei ole sellaista mekaanista ongelmaa, jota tietämättömyys ja raaka voima eivät ratkaisisi...
Se on totta että öljyä ei koskaan tule laitettua liikaa, vielä parempi on kun käyttää tarkoitukseen tehtyä asennusöljyä - esim. Torcoa. Redline tekee voidemaista ainetta joka pysyy vielä paremmin paikallaan vaikka kone seisoisikin hetken ennen ensikäynnistystä.
Tuo öljynsuodattimen täyttö vaan jäi mietityttämään, nimittäin ainakin evomoottoreissa se on öljynkierron paluupuolella - mitä hyötyä sen täyttämisellä saavutetaan?
Tuo öljynsuodattimen täyttö vaan jäi mietityttämään, nimittäin ainakin evomoottoreissa se on öljynkierron paluupuolella - mitä hyötyä sen täyttämisellä saavutetaan?