Sivu 1/2
Rautiksen venttiilien säätö (taas kerran)
Lähetetty: 08:24 25.05.2007.
Kirjoittaja s&s
Kuinkas usein tuo oikein pitäisi tehdä, jostain luin et tarkastaa pitäisi 2500km välein? Kysymys siksi, että 400 kilsaa säädön jälkeen nähtävästi kaikki venttiilit kantoivat ja sen seurauksena sai takapytyn mäntä ilmeisesti vähän iskua imuvenasta... Ei paljon mutta sen verran että äänestä päätellen luulin koneen hajonneen totaalisesti. Säätö tehty aikanaan periaatteella "työntötanko pyörii helposti sormivoimin", kun otin kansia irti, ei yksikään työntötanko enää pyörinyt sormivoimilla.
Venttiilissä en nähnyt jälkiä, tässä kuva männästä, osumakohta näyttäisi olevan venasyvennyksen ulkoreunassa:
Toinen kumma homma on tuo männän väritys, onkos tuolla nyt sitten ollut imuvuoto vai mistä ihmeestä tuo väriero imu- ja pakopuolen välillä johtuu? Etupytyn mäntä oli tasaisen musta, joten jotain kummaan takapytyssä on tapahtunut.
Harrastepyörä alkoi opettaa tavoille.
Lähetetty: 09:28 25.05.2007.
Kirjoittaja Sepixlh
Säätö aina kylmään moottoriin, niin että konetta ei ole käytetty yhtään... vaikka ajon jälkeen seuraavana päivänä.
Tönärit säädetään niin että ne pyörii helposti mutta niissä ei tunnu välystä, etusylinteristä säädetään kun mäntä on ylhäällä ja takasylinterissä nostajat "saksaa" ja takaa säädetään vastaavasti kun etummainen "saksaa"
"saksaa" = imu menee alas ja samalla pako lähtee ylös
Tarkista samalla kerralla katkojan kärkiväli....
Lähetetty: 09:39 25.05.2007.
Kirjoittaja s&s
Sepixlh kirjoitti:Säätö aina kylmään moottoriin, niin että konetta ei ole käytetty yhtään... vaikka ajon jälkeen seuraavana päivänä.
Säätö tehtiin tosi kylmään moottoriin, ei ollut käytetty 3 kuukauteen.
Sepixlh kirjoitti:Tönärit säädetään niin että ne pyörii helposti mutta niissä ei tunnu välystä, etusylinteristä säädetään kun mäntä on ylhäällä ja takasylinterissä nostajat "saksaa" ja takaa säädetään vastaavasti kun etummainen "saksaa"
"saksaa" = imu menee alas ja samalla pako lähtee ylös
Juuri näin menettelin, ohjeen kaivoin serviiziomanuaalista.
Sepixlh kirjoitti:Tarkista samalla kerralla katkojan kärkiväli....
Tämä jäi tekemättä mutta johtunee siitä, että rautis on mallia '85

Lähetetty: 09:47 25.05.2007.
Kirjoittaja piese
Kannattaa jättää niin, että varmasti pyörii vapaasti ja tarkistaa vielä kunhan testilenkin on ajanut ja kone on jäähtynyt.
Jopa rautapään välykset hiukan pienenee kunhan öljyt lähtee kiertoon ja hiljaistahan siitä ei oikein helpolla saa, liekö jopa mahdotonta.

Lähetetty: 10:09 25.05.2007.
Kirjoittaja s&s
piese kirjoitti:Kannattaa jättää niin, että varmasti pyörii vapaasti ja tarkistaa vielä kunhan testilenkin on ajanut ja kone on jäähtynyt.
Tarkastus jäi tekemättä, pitää muistaa jatkossa. Sinällään kumma, että mielestäni mitään oireita ei ollut, käynnistyi hyvin niin kylmänä kuin kuumanakin. Ensimmäinen oire oli veretseisauttava kolina kesken ajon... Ensimmäinen diagnoosikin meni pieleen, kun kolina kuulosti tulevan kytkimestä, jonka läpikävin mitään ihmeitä löytämättä

Toivottavasti diagnoosi tällä kertaa on oikea, seuraava vaihtoehto lieneekin jossain koneen alakerrassa.
piese kirjoitti:Jopa rautapään välykset hiukan pienenee kunhan öljyt lähtee kiertoon ja hiljaistahan siitä ei oikein helpolla saa, liekö jopa mahdotonta.

Joo, hiljainenhan se ei ole koskaan enkä sellaista siitä haluakaan, mutta mulla raja kulkee siinä kun metalli alkaa hakkaamaan metallia...
Lähetetty: 10:22 25.05.2007.
Kirjoittaja Hessu
Se että jos venat alkaa kantaa, ei minusta johda siihen että ne tapaa mäntään. Venojen kantaminen johtuu pääsääntöisesti siitä että venttiililautanen uppoaa kannen seetiin. Eli kauemmas männästä. Varsin yleistä nyky pensoilla jos ei ole vaihdatettu tarpeeks kovia lyijyttömälle sopivia seetiholkkeja.
Onks se venttiili tosiaan ottanu kiinni mäntään? Vai virtaus saanu vaan aikaan jäljen. Mun kokemuksella sellanen tapahtuu vaan yhden kerran. Ja sit on kaikki solmussa.
Lähetetty: 10:37 25.05.2007.
Kirjoittaja s&s
Hessu kirjoitti:Se että jos venat alkaa kantaa, ei minusta johda siihen että ne tapaa mäntään. Venojen kantaminen johtuu pääsääntöisesti siitä että venttiililautanen uppoaa kannen seetiin. Eli kauemmas männästä. Varsin yleistä nyky pensoilla jos ei ole vaihdatettu tarpeeks kovia lyijyttömälle sopivia seetiholkkeja.
Seetejä ei ole vaihdettu, amatöörin silmällä ne kuitenkin näyttäisivät olevan kunnossa. Itse olen käyttänyt venttiilinsuojalisäainetta, mutta pyörä on ollut mulla vasta joulusta...
Hessu kirjoitti:Onks se venttiili tosiaan ottanu kiinni mäntään? Vai virtaus saanu vaan aikaan jäljen. Mun kokemuksella sellanen tapahtuu vaan yhden kerran. Ja sit on kaikki solmussa.
Vaikea sanoa, mutta musta näyttäisi siltä kuin venasyvennyksen reunassa olisi jälkeä kiinniottamisesta. Kun mulla talvella oli kannet auki, silloin männässä ei näkynyt jälkiä, molemmat männät olivat pinnoittuneet karstalla.
Lähetetty: 10:51 25.05.2007.
Kirjoittaja issakka
Eikös venttiilin kantaminen ole sitä että venttiili ei mene täysin seetiin kiinni? kantaminen voi johtua siitä että seeti ei osu venttiilin kulmiin hyvin (esim. varsi kääntynyt) tai että venttiilin välykset on vedetty tiukille.
Tuo venttiilin osuminen mäntään voi johtua: Venttiilin kantamisesta (venttiilin välykset liian tiukat, nokkien ajoituksessa häikkää (epätodennöistä) tai se karmein vaihtoehto.. kiertokangen alapään laakerit.
Harrikasta ei ole kokemusta, mutta jytärissä lähti lyijytasapainot irti kampurasta ja sulloutuivat kiertokangen alapään laakerin väliin.. tuloksena alapään laakeri meni väljäksi. Tämän seurauksesta venttiili takoi mäntään samantapaisen jäljen kuin kaverin kuvassa hd:n männästä.
Lähetetty: 11:32 25.05.2007.
Kirjoittaja Hessu
issakka kirjoitti:Eikös venttiilin kantaminen ole sitä että venttiili ei mene täysin seetiin kiinni? .
No sitähän se, mutta venttiilien säätö tarkoittaa sitä että säädetään välystä koko venakoneistolle. Alkaa nokan ja nostajanrullan välistä, tai oikeastaan sporsterissa nokkien ja puslien välyksestä, ja päättyy venttiililautasen ja seetipinnan väliin. Ainut mahdollisuus että välys pienenee, on että vena painuu kanteen syvemmälle. Siis kun tarkistus tehdään samassa lämpötilassa. Kaikki muut osien kulumiset lisäävät välystä.
Lähetetty: 11:38 25.05.2007.
Kirjoittaja Raimo-Raato
Hessu kirjoitti: Kaikki muut osien kulumiset lisäävät välystä.
Pohdiskelua: Taitaa olla aika kaukaa haettu että säädöt nostajissa pääsisi pyörimään aukipäin ja tätä kautta venat alkaisi kantaa? Tuntuis äkkiseltään fysiikan lakien vastaiselta vaikka kuinka olisi lukitusmutteri löysällä.
Lähetetty: 12:14 25.05.2007.
Kirjoittaja affe
Kun sulla on se kansi siinä irrallaan niin katso miltä venttiilin varret näyttää, jos vaikka olis vähän leikanneet kiinni...
Affe
Lähetetty: 13:49 25.05.2007.
Kirjoittaja Jugi
s&s kirjoitti:
Säätö tehtiin tosi kylmään moottoriin, ei ollut käytetty 3 kuukauteen.
Onko sulla hydrauliset nostajat? Jos, niin oisko kerennyt tyhjentyä tuossa kolmen kuukauden aikana?
Lähetetty: 14:46 25.05.2007.
Kirjoittaja Sepixlh
Jugi kirjoitti:
Onko sulla hydrauliset nostajat? Jos, niin oisko kerennyt tyhjentyä tuossa kolmen kuukauden aikana?
Ei taida rautikseen löytyä hydrauleja

Lähetetty: 14:55 25.05.2007.
Kirjoittaja s&s
affe kirjoitti:Kun sulla on se kansi siinä irrallaan niin katso miltä venttiilin varret näyttää, jos vaikka olis vähän leikanneet kiinni...
Affe
Juu, kaipa ne kannet on purettava kokonansa...
Tarkoitus on ollutkin hiekkapuhalluttaa ja maalata pytyt+kannet, tuli vaan tämä tilaisuus vähän aiemmin kuin olin ajatellut

Sportsterin hydrauliset nostajat
Lähetetty: 16:12 25.05.2007.
Kirjoittaja smuige
Sepixlh kirjoitti:Jugi kirjoitti:
Onko sulla hydrauliset nostajat? Jos, niin oisko kerennyt tyhjentyä tuossa kolmen kuukauden aikana?
Ei taida rautikseen löytyä hydrauleja

Onko näin, että Sportsteriin tuli hydrauliset nostajat EVOn myötä jo vuonna 1986?
(Big Twinissähän vasta vuodesta 1948 alkaen...)