Harley-Davidson Club Finland

Oon hakenut tietoa etujätöstä, mutta tartteisin kuitenkin tietäjien neuvoja...

Vaihdoin soveliin keulan, t-kappaleiden asteet pitäisi olla +3 ja putkien pituus + 3 tuumaa, etufillari 21". Noh, 13 tuuman takaiskareilla kokonaisuus ei näyttänyt täydelliseltä, siis oli liian korkea. Koska palikat oli jo kiinni päätin mitata etujätön kivikautisesti, rimoilla ja luotilangalla. Pitkällä rimalla otin linjan ohjauslaakeriputkesta tallin lattiaan ja luotilangalla etuakselin linjan lattiaan. Etujätöksi sain abaut 120 mm. Voiko jättö olla noin paljon?

Noh, tein 11" takaiskareita vastaavat palikat ja laitoin ne kiinni ja kokonaisuus parani lähes täydelliseksi. Pyörää työnnellessä ohjaus kuitenkin muuttui tieteskin raskaammaksi ja rimamittaus antoikin etujätöksi 160 mm.

Voiko nuo mittaus tulokset olla oikein ja millä saan korjattua jättöä lähemmäs 100 mm. 3 asteen laakerikupeilla kenties? Paljonkos noi laakerikupit itsessään korjaa jättöä?

Kiitti jo etukäteen neuvoista!

Ihan ensimmäiseksi, käy tarkistamassa mittaustuloksesi Ramben tekemällä jättökalkulaattorilla osoitteessa www.northernvikingsmc.com/helsinki/vinkit.php . Kotioloissa tehdyt rimamittaukset heittävät helposti viisikin senttiä.

160 mm on kyllä jo liikaa. Pyörä on raskas käsitellä hitaissa nopeuksissa ja saattaa muuttua epävakaaksi kun nopeutta on yli 120 kmh. Optimi olisi jos saisit jätön painettua alle 100 mm.

T-kappaleissa oleva kulma pienentää jättöä - rungossa oleva kulma suurentaa sitä. Kulmaa muuttavat laakerikupit ovat sama asia kuin runkomuutoksella tehty kulmamuutos ja tässä tapauksessa ainoastaan pahentavat tilannetta.

Eli jos sulla on nyt liikaa jättöä, pitäisi sitä kompensoida laittamalla enemmän kulmaa t-kappaleisiin.

haku "jättö"
haku "etujättö"
haku "keulakulma"
haku "laakerikupit"

Jos hakutuloksen osoitteet taikka aikaisempien topiccien H-DCF foorumi linkit ei toimi aiheiden otsikkoon voi vaihtaa "phpBB2" tai "foorumi" tilalle "juttutupa" niin taas löytyy...

hemuli kirjoitti:T-kappaleissa oleva kulma pienentää jättöä - rungossa oleva kulma suurentaa sitä. Kulmaa muuttavat laakerikupit ovat sama asia kuin runkomuutoksella tehty kulmamuutos ja tässä tapauksessa ainoastaan pahentavat tilannetta.

Mutta eikös ne kulmaa muuttavat laakerikupit voi laittaa "väärinpäin"...kääntää siisäänpäin??? Jolloin parantais tilannetta, eikös?

Hemuli paukautti sitten viestit uudelle/kuudelle tuhannelle

smuige kirjoitti:...Mutta eikös ne kulmaa muuttavat laakerikupit voi laittaa "väärinpäin"...kääntää siisäänpäin??? Jolloin parantais tilannetta, eikös?

Kyllähän näinkin voi tehdä mutta en uskonut että alkuperäinen kysyjä haluaa nostaa pyörää entisestään ylöspäin.

Sepi - mitäs näistä välietapeista, odotetaan sitä kymppitonnia ...

Kivikautinen mittausmenetelmä - luotilankaa ja vatupassi - on käytännössä todettu riittävän tarkaksi menetelmäksi etujätön mittaamisessa (huolellisella mittauksella päästään +/- 0,5 cm tarkkuuteen). Luotilangalla linja emäputkesta maahan, vatupassilla linja etuakselista maahan.

Kysyjän tapauksessa etujättöä pitäisi saada lyhyemmäksi. Ilman runkomuutoksia tämä edellyttää etuakselin siirtämistä eteenpäin, mikä onnistuu T-kappaleiden muutoksella (lisää asteita tai offsettia tai molempia). Samalla saattaa kyllä joutua pidentämään myös putkia.

Kiitti! Puihinhan se olis tietenkin mennyt jos en olisi kysäissyt täältä neuvoja.

Eli -asteiset kupit eivät auta, koska en halua nostoa vaan päinvastoin keulaa hieman alaspäin. 11" iskarit täytyy laittaa, koska matala on kaunista. Täytyy siis laskea, minkä asteiset t-palat ja kuinka pitkät putket pitää hommata.

Muistaako kukaan ulkoa, kuinka paljon on vakio flh:n emäputken rake (jos ne vakioiskarit takana) sekä vakio t-kappaleiden rake?

Kulmat on helppo laskea itsekin jos omistat kulmamitan ja vatupassin.

Kulmamittoja löytyy vaikka Biltemasta hintaan 3,35?:



Kulmamitta keulaputkeen ja vatupassi kiinni mitan viisariosaan. Sitten käännät passia niin kauan kunnes se on suorassa - lue kulma mitan asteikolta. Muista vaan että kulma mitataan pystysuorasta linjasta. Sama sitten rungon ohjausakseliputkelle. Laita vaikka joku varmasti suora palikka väliin niin voit mitata kulman niin että keula on kiinni pyörässä.

Mopopojan kotisivuilta löytyy vinkki käyttökelpoisen kulmamittarin rakentamiseen.

Kannattaa laskea noi kulmat tapauskohtaisesti. Kaikki näet vaikuttaa kaikkeen; keulan pituus, takaiskarit, rengaskoko jne. jne.

Rahamiehet ostaa Biltemasta tollasen astemitalla varustetun vatupassin hintaan 17,9?. Erittäin hyvä laite pyörähommissa

souweli kirjoitti:Muistaako kukaan ulkoa, kuinka paljon on vakio flh:n emäputken rake (jos ne vakioiskarit takana) sekä vakio t-kappaleiden rake?

Itse muistelin että se olisi ollut 29 astetta. Netistä löytyi kuitenkin tällaista tietoa:
"Steering Neck Rake. Softail 31 to33 deg. FXRS models 29 deg. FXLR 31 deg. Evo Dyna FXD/DX/DXT 28 deg. Evo Dyna FXDL/DWG 32 deg. Evo FLH 28 deg. Sportster 29.6 deg. FLH series 26 deg."

Vakio T-kappaleet on yleensä 0 asteen rakella mutta muistelisin että niistäkin löytyy 3 ja jopa -3 asteen versioita.


Itse olen tukaillut keulakulman asteita useasti kuvankäsittelyohjelman avulla. Eli aluksi digikameralla kuva suoraan sivusta emäputken kohdalle keskittäen. Sen jälkeen piirrän kuvankäsittelyohjelmalla pystysuoran viivan jota kokeilen kääntää asteluvun syöttäen erilaisiin kulmiin ja katson milloin se on samassa linjassa emäputken tai keulaputkien kanssa. Ehkei maailman tarkin tapa mutta toiminut riittävällä tarkkuudella sillon kun ei ole ollut Jugin mainostamaa astemittaa käsillä.

hemuli kirjoitti:Ihan ensimmäiseksi, käy tarkistamassa mittaustuloksesi Ramben tekemällä jättökalkulaattorilla osoitteessa www.northernvikingsmc.com/helsinki/vinkit.php . Kotioloissa tehdyt rimamittaukset heittävät helposti viisikin senttiä.

Tuosta laskurista sen verran ettei niitä kotioloissa tehtyjä rimamittauksia ole sen helpompi tehdä muillekkan suureille kuten emäputken etäisyys maasta ja kulmienkin mittaukset tarkasti tuppaa olemaan hieman hankalaa. Oman pannun kohdalla jouduin muuttelemaan mittaamiani lähtöarvoja aika paljon ennen kuin sain laskimella ja rimalla mitatut jätöt täsmäämään. Eniten asiaan vaikutti varmasti epätasainen alusta eli pitäis melkeimpä jonkunlaisessa jigissä suorittaa mittaukset. Laskurin kaavat olen käynyt kyllä monesti läpi eli niiden pitäis olla kohdallaan.

t. Rambe

Rambe haastelee viisaita. Kaavat ovat kyllä kohdallaan, mutta mitattavia suureita on enemmän kuin kivikautisessa luotilanka-vatupassimenetelmässä, jolloin epätarkkuuksien riski kasvaa. Tästä syystä suosittelen autotallimittauksiin viimeksimainittua menetelmää. Laskuri soveltuu paremmin suunnitteluvaiheeseen.

Luotilankaversiosta kehittyneempi menetelmä on laser...

Mulla on akseliväli 2m ,,keulakulma 42 astetta ,,jättö 5 senttiä,,on
tosi ketterä ja kovemmassakin menossa kädet taskuun vaikka.
ihan nollavauhdin tuntumassa pientä passailua vaatii mutta reilu
kävelyvauhti niin ei mitään valittamista.

---Immo.

mcmies kirjoitti: Luotilankaversiossa kehittyneempi menetelmä on laser...

Tuossa lasermittauksessa kannattaa myös olla tarkkana, laserin piirtämä säde ei olekkaan kappaleen reunassa vaan tyypillisesti 5-10mm sivussa, mistäkö tiedän

Illan mittailtuani passin ja kulmamitan kanssa luulin saaneeni oikeita tuloksia, kunnes luin Ramben viestin... 26 astetta....

Sain useammalla eri tavalla mitattuani emäputken rakeksi 32 astetta 13" iskareilla, mikä ei ilmeisesti siis pidä paikkaansa. Oon kyllä suht varma ettei emäputkea ole reikattu, koska mopo on germaaniasta ja perusvakion näköinen möhkö. Noh, 32 asteella ja +3 paloilla (ja muilla mitoilla) jätöksi tuli laskurilla 104. Suht ok, vaikkakin vähän liikaa.

Mutta kun perän laskee vastaamaan 11" iskareita emäputken asteet nousevat 36 ja jättö 130:neen. +6 asteisilla paloilla pääsisi 76:teen.

Mittaukset jatkuu laaserilla ja photoshopilla!!