Harley-Davidson Club Finland

Squeek-squeek-squeek...

Tuollaista ääntä olen nyt viikon kuunnellut ja kohta menee hermo. Niin kuskilta kuin naapureiltakin .

Mikähän mahtaa olla vikana kun electran takajarru vinkuu silloin kun jarrua ei käytetä. Jarru ei laahaa ja kitinäkin lakkaa heti kun jarrua painetaan. Voisiko sittenkin olla niin että jarrupala ei liiku kunnolla pidikkeessään ja jää hiukan kiinni levyyn.

Kyseessä siis -87 Electra, jarru on käytännössä sama kuin softailin vastaava - ainoastaan isommilla jarrupaloilla. Palat on uudet SBS:t ja sylinterin tiivisteet vaihdettu. Jarrupalojen taakse on liimattu kumipintaiset ns. "kitinälevyt". Ainoa mikä on vielä tekemättä niin palojen runkojen liukupintojen puhdistus tehdasmaaleista.

Löysin takavuosilta aihetta sivuavan topikin www.hdcf.fi/phpBB2/viewtopic.php?t=193 jossa paras neuvo oli juurikin tuo jarrupalan herkistäminen.

Ilmeisesti et ole avannut jarrisylintereitä...? No, eihän niitä yleensä avatakkaan jos toimivat mutta ton ikäsessä kun sitä hapettumaa on jo jonkun verrain niin ei varmasti palauta mäntää kunnolla. Toinen vois olla se että kuitenkin jo tonkin verran ikääntyneessä satulassa alkaa olla jo väljyyttä tapeissa sun muissa niin olisko niillä vaikutusta kitinään ja siihen että snadisti kanittaa?

Eukon pannussa jossa on laitettu banaani taakke niin laahauksen syy löytyi pää-sylinteristä. Oli niin maan julmetun ruosteessa jotta alta pois. Hoonaus ja läjään. Vaikka meni vanhoilla tiivareilla niin enää ei laahaa ja pitää kuitenkin kun tauti. No banaani on aina banaani ja siihenkin satulaan vaihdoin ehtaa tappia tilalle niin vielä mitä! Heiluu kun 3 vuotiaan maitohampaat, ja sentti tolkulla. Mut toimii kuitessi.

Nesteen väri paljastaa kyllä heti missä mennään. Eli jos on ruskeeta niin ruosteessa on. Harmaa tai muuten tummahko on tervettä.

Niin ja vaikka sanoit ettei laahaa niin ilmeisesti kuitenkin hieman. Mistäs se ääni muuten?

Vaikea niitä tiivisteitä on vaihtaa osia purkamatta... Eli kyllä on avattu ja putsattu, ei ollut ruosteessa eikä sanottavaa väljyyttä osissa. Jarrujen korjaussarjat on niin edullisia ja helppoja vaihtaa että olisi hölmöä jättää se tekemättä kun pyörä on muutenkin kilon paloina.

Tarkoitin sillä että jarrut ei laahaa sitä kun takarengasta pyöritetään niin jarru ei laita hanttiin ollenkaan. Palat toki on kiinni levyssä.

Nesteetkin on tuoreet joten niiden väristä ei voi päätellä mitään.

Heh, kerrankin pääsee Hemulille vastaamaan...

Meikäläisen Heritagessa oli täsmälleen sama vika uusien palojen kanssa. Pyörä ilmassa rengasta käsin pyörittäen ei mitään, mutta ajossa hermoja raastava ääni.

Mutta kas, reippaan rallimatkan jälkeen homma kunnossa. Eli kun palaat Ylläkseltä himaan niin uskoisin että asia ei vaivaa enää. Itse paikallistin sen hiukan kieroon levyyn ja uusiin jarrupaloihin, joista toinen laahasi joltain kantilta hiukan. Hävisi nimittäin kilometrien myötä. Mutta ennen kuin hävisi niin koko ajan, ihmisten ilmoilla ajettaessa, tuli pidettyä pientä jännitystä jarrussa ettei kitinä ylitä pakoääntä.

Toivottavasti tämä ei auttanut yhtään, voimme sitten keksiä lisäapuja Ylläksellä.

Jussi

Hanaa vaa Hemuli ! Mullakin vinkuu, tosin vain jarruttaessa ja johtunee siitä kun jarrusatula on nyt oikessa asennossa, eli ei kanita. Palat kulunee kohdilleen.
Nyt vaan hihnapyörä kiinni lukitteella ja karhunkierrokselle.

Kiitokset Jussille rohkaisevasta kommentista. Olen itsekin kallistumassa samalle kannalle koska missään ei mitään näkyvää vikaa ole ja jarru toimi moitteettomasti ennen uusien palojen vaihtoa. Ja aivan kylmänä vinkuna on hirveä verrattuna kymmenen kilometrin jälkeiseen. Sen verran on muutosta viimekesäiseen kokoonpanoon tullut että alkuperäinen electran valulevy on korvattu vanteen vaihdon takia tavallisella softailin levyllä.

Palataan asiaan Ylläksen jälkeen.

Tosiaan itelläni vinkuu molemmista päistä (siis JARRUT kun täällä on näitä huumorimiehiä) ja silmämääräisesti kumpikaan levy ei ole kiero. Mutta onpahan kuitenkin just sen verran.

Mun kokemus vinkuvista levyjarruista perustuu enemmän maastopyöräilyn puolelle, mutta juuri Hemulin kuvailema vinkuna tulee siitä, kun palat on riittävän lähellä levyä, mutta sen verran kuitenkin irti, ettei laahaa paikallaan kokeiltaessa. Ajossa hyrrävoimat ym. hieman laittaa sitä levyä liikkeeseen ja levy hieman hipaisee paloja ja alkaa "soida".
Vinkuna loppuu jarrua painettaessa, koska silloin palat "demppaa" sen levyn soimisen, eli resonoinnin.

Fillaripuolella ratkaisu on joko lisää välystä tai jatkuvasti hieman laahaavat jarrut, palat myös säädetään hieman auraamaan levyyn nähden, ts. palan etureuna ottaa ensin kiinni jarrutettaessa. Tämä ehkäisee kiljuntaa varsinaisessa jarrutuksessa.

Don Quijote kirjoitti: Fillaripuolella ratkaisu on joko lisää välystä tai jatkuvasti hieman laahaavat jarrut, palat myös säädetään hieman auraamaan levyyn nähden, ts. palan etureuna ottaa ensin kiinni jarrutettaessa. Tämä ehkäisee kiljuntaa varsinaisessa jarrutuksessa.

Eikös noi "kitinän esto levyt" ole juuri tuota varten että pala tulee muutaman kympin vinoon

Kuparitahnaa/pastaa kaikkiin liukupintoihin sekä mäntien ja palojen väliin. Se on hyvä liukuvoide.

jarrujen vinkuna johtuu värähtelystä joka voi aiheutua kitkamateriaalin ja jarrulevyn yhteen sopimattomuudesta.
jos kuparitahna ei auta niin jarrupalojem merkin vaihto voi auttaa!
yleensä halpa=huono=kitinää