Harley-Davidson Club Finland

Moro,

Tuli kalusto päivitettyä.

Tässä kulkimessa on 12V tasavirtalaturi, elektroninen jännitteensäädin ja pieni 12V akku.

Kötistin lakkaus kulkemasta kun oli valot päällä, sammutin ne, oottelin hetken ja polkasin tulille....

...jakso mennä niinkauan kun oli kiekkoja, epähuomiossa sammutin vapaata etsiessä sen valoihin, aloin polkemaan, ja ei ketään kotona...

Ajattelin että 400km helvetillisessä vesisateessa on raiskannu virtalukon, mutta ei, akku oli täysin tyhjä....

Elikäs, paljonko jännitettä ja virtaa tulee 12V tasavirtalaturista kun sitä yleismittarilla koestaa?.

Ja entäs sitte jännitteensäädin?, paljonko se laskee läpi?, eli vastaavia arvoja senjälkeen?

Edellinen omistaja sanoi että mekaaninen jännitteensäädin olisi "varmempi"?, mistäköhän niitä saa ja mitä maksaa?

t:epätietoinen pannaristi

Mulla on yksi ylimääräinen mekaaninen säädin, soittele...

Tasavirtalaturi ei lataa käytännössä ollenkaan tyhjäkäynnillä, sitten kun kierroksia nostetaan pitäisi jännän nousta jonnekin 14-14,5V tienoille. Jos akku on kovinkin pieni on ehkä syytää säätää (mekaanisen säätimen pystyy säätämään) jännitettä vähän alaspäin.

Vika kuulostaa ihan samalta minkä kanssa itse painin pannussa viime kesänä. Tärinä syö akut alta aikayksikön eikä mopo pysy käynnissä kuin kierroksilla (laturin ladatessa) valoja käytettäessä. Eihän sitä tietenkään osaa epäillä aivan uutta akkua syylliseksi mutta sehän se oli. Kunnolla pehmustetta akun ympärille niin johan rupesi kestämään.

Tervetuloa "kerhoon" Pakko se on varmaan uskoa Hemulia, omassa täristimessä on juuri nuo samat oireet.
Eilen sain vehkeet pelaamaan sen verran että pääsi ajamaan ja säätelemään. Aika paljon käyttelin konetta tyhjäkäynnillä ja akku olikin lähes tyhjä reilun tunnin puljaamisen jälkeen. Tämäkin akku on viime kesänä uusittu, mutta jo pari kertaa tyhjentynyt. Kaasulla pysyy käynnissä myös valot päällä, tyhjäynnillä ainoastaan ilman valoja, ei kivaa
Mulla on akkuteline hieman ahtaasti lootan ja takaloksun välissä, mutta kai sinne alle saa jonkun pehmikkeen laitettua, jospa se jotain auttaisi.

Mitenköhän nuo kuiva-akut tai hyytelömallit kestää tärinää? Olisiko sellainen parempi vaihtoehto pannariin?

Kummasti on noissa vanhemmissakin vehkeissä akut on kestänyt aikaisemmin enemmän kuin kuin yhden ajokauden
Liekkö sitten normi lyijyakkujen laatu pudonnut? Uusien valmistusmetodien ja kustannustehokkuuden myötä.
Ennen mm. Varta oli hyvä akku ja nyt niitä on mennyt monella paskaksi yhtenään.

Eikös noissa "hyytelöakuissa" taikka "kuiva-akuissa"(tai mitä ne on joita käytetään eri kojeissa ja laitteissa sekä elektroniikkapuolella) ollut sellainen ominaisuus että ne ei kestä jatkuvaa latausta vaan pitäisi ajaa tyhjäksi ja ladata sitten uudelleen. Akun voi asentaa kyllä mihin asentoon tahansa.

Jos akku tyhjenee virrasta, tulee liian vähän latausta.
Jos akku tyhjenee vedestä, tulee liikaa latausta eli "keittää" vettä pois.

Ei tarvii hyytelöakkuja purkaa ennenkuin voi ladata. Niitä käytetään UPS-käytössä jossa saatetaan ladata koko ajan useampia vuosia ellei verkko-ongelmia ole. Yli 10v kesto taitaa olla ihan normaalia. Ja kestävät tärinää meitin akkugurun mukaan huomattavasti paremmin kuin vesiakku. Saas ny nähä, ite laitoin kaksi 9Ah akkua rinnakkain täksi kaudeksi ilman tärinävaimennusta (kumiripustettu kone tosin).

No piti sitten hakea vähän tietoa hyytelöakuista.

***
Miten hyytelöakku toimii?
Hyytelöakku on normaali lyijyakku. Suurin ero hyytelöakun ja tavallisen vesiakun välillä on elektrolyyttiä sitova hyytelö. Latauksessa syntyvät kaasut muutetaan nesteeksi hyytelöakuissa. Tämä niin sanottu jälleenyhdistäminen estää kaasujen pääsyn ulos akusta ja tekee hyytelöakusta erittäin hyvän kulutusakun.
* Kestävämpää energiaa
Hyytelöakku kestää paremmin jatkuvaa käyttöä ja sietää paremmin tärinää ja iskuja kuin vesiakku. Hyytelöakusta ei koskaan vuoda happoa, sen voi jopa asentaa kyljelleen. Se myös palauttaa virtansa nopeammin, lyhentäen näin latausaikaa.
* Nopea latautuminen
Vaatii vähemmän koneen tai generaattorin käyttöä latautuakseen. Hyytelöakkua voi sen rakenteesta johtuen ladata virralla, joka on 50% akun kapasiteetista.
* Ei tarvitse huoltoa
Ei enää huolia kesän kuumista ja talven kylmistä lämpötiloista, tai akun vesimäärän tayttämisestä - hyytelöakku ei vaadi mitään toimenpiteitä. Ainut asia, joka tulee muistaa on kunnon akkuvaraajan käyttö.
* Äärimmäisen pieni itsepurkautuminen
Koska hyytelöakku ei pura yhtään energiaansa itsekseen, ei sinunkaan tarvitse käydä jatkuvasti akkuja varailemassa. Akku on yhä täysi, jopa puolen vuoden jälkeen, vaikkakin suositeltavaa on pitää varaaja akkuun kytkettynä pysyvästi.
* Ei kaasun muodostusta
Hyytelöakut eivät vapauta mitään kaasuja. Niistä ei myöskään valu happoa jos ne vahingoittuvat tai kaatuvat kyljelleen, koska elektrolyytti on hyytelön muodossa.
***
Mutta sitten toisaalla kerrotaan ettei hyytelöakku kestä ylilatausta ollenkaan ja pitää ladata erityisellä laturilla.
Kestääkö siis jatkuvaa latausta moottoripyörässä?

Ja aikaisempaa akkukeskustelua löytyy tästä

Ja autopuolelta (Caravan) löytyi tälläistä tekstiä.
***
Geeli- eli hyytelöakku.
Geeli-eli hyytelöakku vaatii aina oman laturinsa.Joissakin asunto-osan latureissa on vaihtokytkin geeli ja happoakuille.Pidä kytkin ehdottomasti oikeassa asennossa.Jos ei ole vaihtokytkintä,on käytettävä sitä akkutyyppiä jolle laturi on tarkoitettu. Jos lataat happo/lyijyakkua geeliasennossa ei akku lataudu täysin,ja jos lataat geeliakkua happoasennossa tuhoat akun melko nopeasti.Geeliakku asennossa rajoitetaan latausta enemmän alkulatausvaiheen jälkeen, joka on samantapainen molemmilla tyypeillä.Yliladatessa syntyy akun levyjen ja hapon tai geelin rajapintaan kuplia jotka happoakussa nousee pintaan ja haihtuu räjähdysalttiina kaasuna ja se on johdettava ulos. Geeliakussa kuplat ei pääse nousemaan pintaan ainakaan kaikki,vaan jäävät levyihin kiinni estäen geelin ja levyjen kosketuksen, joka taas on välttämätön toiminnalle.Mitä enemmän kuplia levyissä sitä pienempi kapasiteetti.Geeliakku voi siis melko pian olla käyttökelvoton.Happoakussa vastaava ilmiö on sulfatoituminen,joka tulee yleensä vuosien käytön jälkeen, tai jos akku on syväpurettu ja jätetty lataamatta.(syväpurettu=aivan tyhjäksi purettu).Geeliakkuihin on ihastuneet varsinkin saksalaiset matkailuautonvalmistajat,etuna pitempi elinikä(oikein käytettynä)ja parempi virranantokyky(esim:tv toimii vähän kauemmin saman kokoisella akulla,siis sama Ah-määrä).Huonot puolet :kalliimpi hinta,tarkempi huolto(lataus).Alustan siis Fiatin laturin geeliakkuun tuleva lataus kierrätetään as-osan laturin kautta jossa latauksen rajoitus tehdään,samoin usein samaa johdinta käytetään auton akun lataukseen as-osan laturilla...
Toivottavasti oli jotain apua tästäkin jutusta ja ainakin omasta mielestäni akut on huonontuneet viimeaikoina (5-10V).
***

smuige kirjoitti:Kummasti on noissa vanhemmissakin vehkeissä akut on kestänyt aikaisemmin enemmän kuin kuin yhden ajokauden
Liekkö sitten normi lyijyakkujen laatu pudonnut? Uusien valmistusmetodien ja kustannustehokkuuden myötä.
Ennen mm. Varta oli hyvä akku ja nyt niitä on mennyt monella paskaksi yhtenään.

Tätä olen itsekin ihmetellyt? Kokemus näistä moottoripyörän akuista ei ole kovin laaja, mutta aikoinaan kun mun kuplavolkkarissa oli vielä 6 voltin sähköt, ajelin haljenneella Vartalla pari vuotta aivan tyylikkäästi. Talvella piti vaan ottaa akku yöksi sisään niin jaksoi aamulla käynnistää pahnan .

Tuohon edelliseen viestiini lisäys, että oma akkuni oli elpynyt yön aikana ilman lataustakin sen verran, että valot paloi taas kirkkaasti ja koneen sain hyvin käyntiin. Tästä päätellen se ei ole kaiketi vielä ihan kuollut??

Annoin moottorin lämmetä tallin edustalla korkeahkolla tyhjäkäynnillä ja juuri kun sain kypärän päähän, tarkoituksena lähteä säätelemään konetta läheiselle teollisuusalueelle, kone otti ja sammui. Kokeilin valoja ja tuskin lanka hehkui, eli akku taas tyhjänä...Laitoin akun lataukseen ja jatkan taas huomenna...samalla fyllaan pari palaa telttapatjasta akun alle, jospa se hieman vähentäisi tärinää.

Don Quijote kirjoitti:Tervetuloa "kerhoon" Pakko se on varmaan uskoa Hemulia, omassa täristimessä on juuri nuo samat oireet.
Eilen sain vehkeet pelaamaan sen verran että pääsi ajamaan ja säätelemään. Aika paljon käyttelin konetta tyhjäkäynnillä ja akku olikin lähes tyhjä reilun tunnin puljaamisen jälkeen. Tämäkin akku on viime kesänä uusittu, mutta jo pari kertaa tyhjentynyt. Kaasulla pysyy käynnissä myös valot päällä, tyhjäynnillä ainoastaan ilman valoja, ei kivaa
Mulla on akkuteline hieman ahtaasti lootan ja takaloksun välissä, mutta kai sinne alle saa jonkun pehmikkeen laitettua, jospa se jotain auttaisi.

Mitenköhän nuo kuiva-akut tai hyytelömallit kestää tärinää? Olisiko sellainen parempi vaihtoehto pannariin?

Joo mul on hyytelöakku pannussa ja sen puolesta pelaa hyvin... mut toi tyhjäkäynti juttu kiusaa muakin ei järin kauaa tyhjäkäynnillä valot päällä pauku... mut toisaalta miks pitäs

rampo63 kirjoitti:... mut toi tyhjäkäynti juttu kiusaa muakin ei järin kauaa tyhjäkäynnillä valot päällä pauku... mut toisaalta miks pitäs

Niinpä, ajamiseenhan nää vehkeet on tehty, on vaan tilanne omassa tällähetkellä semmoinen, ettei paljoa tyhjäkäyntia kovempia kierroksia kone tukehtumatta ota. Säätö- ja lämmityskäyttöä on tullut siksi tavallista enemmän. Mutta kun saan käynnin kohdalleen, ei tyhjäkyntiä tule juurikaan olemaan vaan maisema alkaa vaihtua liukkaasti

Akuista vielä tarkennusta, ihan vaan kaikille tietäville ja meille muillekin:

Akkuja on useita eri tyyppejä. Perinteisimmässä mallissa on korkit, joista voidaan tarvittaessa lisätä tislattua vettä eli akkuvettä. Tämä akku sisältää juoksevassa muodossa olevaa happoa.

Uudempi sovellus on niin sanottu huoltovapaa akku, johon ei voi lisätä vettä. Siinä ei ole korkkeja, vaikka sisällä on juoksevassa muodossa olevaa happoa. Kumpaakaan näistä nesteakuista ei saa laittaa kyljelleen, sillä tällöin happo valuu ulos.

Kolmantena tulevat geeliakut, joissa happo on sitoutettu geeliin tai lasikuitumattoon tms. Rakenne on umpinainen ja akku voidaan asentaa vaikka kyljelleen.

Uusimpia ovat kuiva-akut, jotka ovat umpinaisia ja jotka voidaan asentaa vaikka ylösalaisin. Vanhimman ja uusimman akkumallin hinnanero on moninkertainen. Kuiva-akkuja ei kai mopokäytössä vielä kovin yleisesti ole saatavilla, kai?

softail88 kirjoitti:Kolmantena tulevat geeliakut, joissa happo on sitoutettu geeliin tai lasikuitumattoon tms....

Nyt meni inssi vipuun - ei kannata olla liian kauaa maalla, alkaa ajatus karkailemaan ...

Eihän nyt AGM-akkua sentään geeliakuksi lasketa, siinähän on tavallinen happo mikä vaan imeytetään lasikuitumattoon jolloin se pysyy akun sisällä vaikka sen laittaisi pyörimään samaa tahtia moottorin kanssa.

Siis-Pä...

Hemuli tossa laittoi osviittaa, laturilta tyhjäkäynnillä ei juuri kummostakaan jännitteen ulostuloa, siitä ilmeisesti lineaarisesti ylöspäin kierrosten mukaan....

....mites sitte säätimen jälkeen?, kai silläkin joku virka on?

ja entäs akku?

Meikä kun on luullu et tollane tasavirtalaturi antaa jännitettä suoraan sitä enemmän mitä enemmän siinä roottori pyörii....

...ja siksi isommilla kiekoilla siinä on se säädin joka muuttaa "liian" jännitteen lämmöksi ja lykkää akulle sen n.14-14.5V....

Ja täyteen ladatun akun napajännitehän oli jotain 13.???V, vai mitä se lieneekään, eikös akku oo jo aika tyhjä jos napojen yli löytyy vaan joku 12V...

ja minkäs verran pitäis napojen yli löytyy ruutii kun kone käy kaks-kolmetuhatta rundii ja sekä laturi että säädin toimii??

tässä vaan vian etsintää teoretisoin....

t:epätietoinen uus-pannaristi

No voihan siis rähmä, niin tietysti... AGM (=Absorbed Glass Mat) ei ole siis geeliakku! Kiitos korjauksesta, sir Hemuli!

Tv. "Harhaanjohtaja"

Mr.Heritage kirjoitti: Meikä kun on luullu et tollane tasavirtalaturi antaa jännitettä suoraan sitä enemmän mitä enemmän siinä roottori pyörii....

joo

Mr.Heritage kirjoitti: ...ja siksi isommilla kiekoilla siinä on se säädin joka muuttaa "liian" jännitteen lämmöksi ja lykkää akulle sen n.14-14.5V....

Ei muuta lämmöksi, vaan katkoo/säätää kenttäkäämin läpimenevää virtaa. Kenttäkäämin virta suoraan verrannollinen laturin ulostulojännitteeseen.

Mr.Heritage kirjoitti: Ja täyteen ladatun akun napajännitehän oli jotain 13.???V, vai mitä se lieneekään, eikös akku oo jo aika tyhjä jos napojen yli löytyy vaan joku 12V...

joo

Mr.Heritage kirjoitti: ja minkäs verran pitäis napojen yli löytyy ruutii kun kone käy kaks-kolmetuhatta rundii ja sekä laturi että säädin toimii??

Se rapiat 14 volttia.

Auts,

Siis onk tasavirtalaturis joku kenttäkäämi?(staattori?), mä luulin et siä laidoilla on vaa ne paikoillaan pysyvät makneetit?...

....että laturiin siis syötetään virtaa, jonka suuruuden mukaan se ulostulojännite määräytyy?....(eikä sen roottorin? / ankkurin? pyörintänopeuden)

Mites sellane mekaaninen jännitteensäädin sitte kontrolloi sitä laturin kenttäkäämille syötettävää virtaa?

Mä muistan joskus vuonna miekka ja kypärä (kahekskyt luvun alussa) et kun poistin jostain mekaanisesta säätimestä kuaren nii siä oli sellane keskinasta johon laturilta tuli se jännite ja sitte se oli yhteydessä sellasee toiseen laidassa olevaan nastaan jok vei sen jännitteen ja virran sitte akulle, ja sitte ku se laturi alko isoil kiekoil tuuppaa liikaa virtaa/jännitettä, nii se keskinasta siirty jostain p**keleen maknetismista sellaseen toiseen laitanastaan joka maatti sen eli ajo sen "ylijännitteen/virran" runkoon.....

prkl, ent sitte tasavirtalaturin navat?, ne mitkä on siinä pötkylän päällä?, toinen lienee + napa?, onk toinen miinus?, vai mikä se o?

t: pölhökustaa....

(laitteet jotka toimivat sähköllä, sisältävät vakiovarusteena sinisen savun, savun jolla se laite itseasiassa toimii, sitten kun se sininen savu poistuu, laite ei enää toimi, useimmiten sitä sinistä savua ei saa asennettua takaisin siihen samaan laitteeseen, joten se laite on nyt pysyvästi särki...)

p.s v**ttu mä tajuu näist sähköist mitää, ostaiskohan tiisselin....