Sivu 1/2

Tehoista / kestävyydestä

Lähetetty: 15:57 12.05.2006.
Kirjoittaja vieras23
Kestääkö Sportster kone hyvin viritystä, olisi yksi 86 heppainen (takarenkaalta) 1200 Sportster tiedossa, mutta mitenköhän kestää yleensä tuollaista viritystä...

Lähetetty: 16:00 12.05.2006.
Kirjoittaja mikira
Joissakin buelleissa on vakiona samoisen verran ja niissä on sama kone. Voisin päätellä että jos kone on hyvin tehty ei ongelmia tule.

Lähetetty: 22:09 12.05.2006.
Kirjoittaja hemuli
Buelleihin on tehty kyllä paljon muutakin kuin tavalliseen virisporttiin, mm. kampura on useita kiloja kevyempi kuin sportissa. Mutta saahan esim. X1:sestä - joka on viimeinen varsinaisesti sportin koneeseen perustuva Bulu - varsin helposti takarenkaalta sen sata hummaa. Putket, putsari ja ruiskunohjaus niin ollaan jo aika lähellä.

Mutta kuten Mikira sanoi, jos sportin kone on tehty huolella (niinkuin ihan mikä tahansa moottoriremontti) ei tuollainen 86hp ole vielä niin korkea viritysaste että siitä välttämättä vielä mitään ongelmia seuraa. Ongelmathan tulevat yleensä ajotavasta...

Lähetetty: 23:45 12.05.2006.
Kirjoittaja Pannupiä
Kestää 100hp asti aivan hyvin varsinkin 5 vaihteinen. Tosin remmiveto saattaa jo noilla tehoilla alkaa temppuilemaan eli kiipiämään yli..

Big twineissä sama. Ja big twinin laatikon huhutaan kestävän aina 200 hp asti.

Lähetetty: 10:29 13.05.2006.
Kirjoittaja saikkonen
Mulla on kiikarissa 102hp takapyörästä 89 mallinen 1200 Sporsteri. Kone on tehty vajaa 10.000km sitten, pitäis olla hyvin laitettu. Mites toi kestävyys sitten? kun kysyjä kirjoitti jonkin verran alempitehoisesta.

järkee vai ei

Lähetetty: 10:48 13.05.2006.
Kirjoittaja roisto
Vähän on sama henkinen ongelma edessä eli 2004 1200 C, johon muutettu SE-putket ja putsari ja helpotettu liemen virtausta. Nyt harkinnassa lisäksi SE-nokat, mutta, mutta... a) maksaisi töineen ja osineen osaavassa paikassa laitettuna 970 ellua eli aika paljon b) muuttuisiko nykyinen vääntökäyrä jotenkin käyttömukavuuden kannalta huonompaan suuntaan, eihän tarkoitus ole tehdä konetta, joka herää eloon vasta yläkierroksilla? c) antaisiko remppa yleensäkään mitään lisäystä tehojen suhteen? Pitäisikö vain tyytyä nykyiseen lievään viritykseen, joka jo pelkästään paransi koneen käyttömukavuutta olennaisesti? Sitten se nimittäin alkaa pattia kiristämään, jos huomaa työntäneensä kesän toimintatonnin paikkaan, missä on läpi vuoden subtrooppinen ilmasto! Kertokaa viisaammat.

Lähetetty: 12:34 13.05.2006.
Kirjoittaja Pannupiä
saikkonen kirjoitti:Mulla on kiikarissa 102hp takapyörästä 89 mallinen 1200 Sporsteri. Kone on tehty vajaa 10.000km sitten, pitäis olla hyvin laitettu. Mites toi kestävyys sitten? kun kysyjä kirjoitti jonkin verran alempitehoisesta.
No siinä saa se kuuluisa kytkinrumpu kyllä melko kyytiä.... Jos boorit on kunnossa ja timmit niin muuten kyllä pitäisi kestää.

Lähetetty: 13:53 14.05.2006.
Kirjoittaja hlyytine
Taitaavatpa olla kiljukotkanokat just sellaisia ulvottajia. Kannattaisi ehkä pälyillä vaikkapa Andrews N2:n suuntaan. Neljäpuolisataa taitavat olla ja jos osaavasta paikasta puhutaan, niin pitäisi olla kahden tunnin työ, eli satanen töistä. 2000-luvun peleissä pitää vaan olla oikea ratas kakkosnokassa, ei käy samat mitä vanhempiin.

Lähetetty: 14:06 14.05.2006.
Kirjoittaja Walde
hlyytine kirjoitti:...ja jos osaavasta paikasta puhutaan, niin pitäisi olla kahden tunnin työ, eli satanen töistä...
Siis mitä, saako nokat vaihdettua ilman tönäreiden eli kansien purkamista? Täytyypä pistää uudestaan harkintaan. :P

Lähetetty: 14:25 14.05.2006.
Kirjoittaja hlyytine
Ei saa vaihdettua (ellei yritä olla nokkela ja väkipakolla runnoa nokkakoppaa paikoilleen, ei kannata, ei onnistu edes päittäisvälyksen mittaus), mutta ei venttiilikoneiston purku ja kasaus ole sen isompi homma. Jos siis tehdään niitä hommia, eikä kaivella nenää ja jauheta paskaa.

Lähetetty: 08:33 15.05.2006.
Kirjoittaja Walde
No mä jo luulin. Eipä ne venakopat ja välikerrokset ole pahoja purkaa. Tulipa pariin kertaan harjoiteltua, konversion myötä. Nyt lopulta tiivisteet on oikeilla paikoillaan kaikki kerrokset yhtäaikaa. :P

Re: järkee vai ei

Lähetetty: 10:39 15.05.2006.
Kirjoittaja mikira
roisto kirjoitti:Vähän on sama henkinen ongelma edessä eli 2004 1200 C, johon muutettu SE-putket ja putsari ja helpotettu liemen virtausta. Nyt harkinnassa lisäksi SE-nokat, mutta, mutta... a) maksaisi töineen ja osineen osaavassa paikassa laitettuna 970 ellua eli aika paljon b) muuttuisiko nykyinen vääntökäyrä jotenkin käyttömukavuuden kannalta huonompaan suuntaan, eihän tarkoitus ole tehdä konetta, joka herää eloon vasta yläkierroksilla? c) antaisiko remppa yleensäkään mitään lisäystä tehojen suhteen? Pitäisikö vain tyytyä nykyiseen lievään viritykseen, joka jo pelkästään paransi koneen käyttömukavuutta olennaisesti? Sitten se nimittäin alkaa pattia kiristämään, jos huomaa työntäneensä kesän toimintatonnin paikkaan, missä on läpi vuoden subtrooppinen ilmasto! Kertokaa viisaammat.
Vaihda se vakio sytkäboxi johonkin virimalliin että saat edes kierroksen rajoittimen korkeammalle. Itellä on twintecin tc88a joka ajaa asiansa ihan hyvin.

Lähetetty: 13:48 16.05.2006.
Kirjoittaja Sam01
hlyytine kirjoitti:Taitaavatpa olla kiljukotkanokat just sellaisia ulvottajia. .
Oon kyllä vähän erimieltä tästä, mulla ainakin vääntää hyvin jo alhaalta SE:n bolt on:eilla, ne SE:n high perf:it on sitte enemmänkin ulvottajia. Mulla tosin porttaamattomat kannet pienillä venoilla että sekin vaikuttaa...

Lähetetty: 14:45 16.05.2006.
Kirjoittaja fxr-ss
Walde kirjoitti: Siis mitä, saako nokat vaihdettua ilman tönäreiden eli kansien purkamista? Täytyypä pistää uudestaan harkintaan. :P
Saanee jos välttämättä haluaa ja tuhoaa vanhat tönärit + suojaputket ja vaihtaa uudet säädettävät timesaverit tilalle?

Lähetetty: 14:55 16.05.2006.
Kirjoittaja hlyytine
Sam01 kirjoitti:Oon kyllä vähän erimieltä tästä, mulla ainakin vääntää hyvin jo alhaalta SE:n bolt on:eilla, ne SE:n high perf:it on sitte enemmänkin ulvottajia. Mulla tosin porttaamattomat kannet pienillä venoilla että sekin vaikuttaa...
Taisi taas jälleen kerran ennättää kirjoitus ajatuksen edelle. Unohtui tyystin nuo. Ne kyllä on lähellä mainitsemiani N2:ia.