Eli, muistakaa pysyä oikeissa suureissa keskustelussa. Jos äänenpaine on mitattu ilman A-painotusta voi arvo olla ihan muuta kuin pitäisi. Jos äänentaso olisi yli 120db(A), ollaan yli kipurajan. Enkä usko tuollaisen arvon menevän läpi.A-SUODATIN Äänenpainetason mittaamisessa toisinaan käytettävä mittalaitteen taajuusvastetta muuttava ns. painotussuodatin. Vaikka ihmiskorva kykenee aistimaan taajuudeltaan noin 20-20 000 hertsin (Hz) välille sijoittuvia ääniä, se on herkimmillään 500-4000 Hz välillä. A-suodattimessa korvan toiminta on otettu huomioon korostamalla mittauksessa keskitaajuisia ääniä. Näin mittaustulokset saadaan paremmin vastaamaan korvan luontaista kuuloherkkyyttä ja pystytään paremmin arvioimaan meluun liittyvää kuulovaurioriskiä. Ks. myös C-suodatin.
A-ÄÄNITASO A-suodatinta käyttäen mitattu taajuuspainotettu äänenpainetaso. Mittaustuloksia ilmoitettaessa A-äänitasosta käytetään merkintöjä LA tai LpA. A-äänitasosta käytetään usein myös merkintää dB(A).
C-SUODATIN Äänenpainetason mittaamisessa toisinaan käytettävä mittalaitteen taajuusvastetta muuttava ns. painotussuodatin. Kun erilaiset painotussuodattimet alun perin luotiin, niissä pyrittiin ottamaan huomioon korvan herkkyyden muuttuminen äänen voimakkuuden muuttuessa. A-suodattimen alkuperäisenä tarkoituksena oli vastata korvan luontaista kuuloherkkyyttä alhaisilla äänenpainetasoilla ja C-suodattimen puolestaan korkeilla äänenpainetasoilla. Käytännössä A-suodatin osoittautui kuulovaurioriskiä arvioitaessa kuitenkin parhaaksi painotussuodattimeksi myös alkuperäistä tarkoitustaan suuremmillakin äänenpainetasoilla ja se vakiinnutti asemansa yleisimpänä painotussuodattimena. C-suodatinta käytetään nykyisin lähinnä huipputasoa määritettäessä. Ks. myös A-suodatin.
C-ÄÄNITASO käyttäen mitattu taajuuspainotettu äänenpainetaso. Mittaustuloksia ilmoitettaessa C-äänitasosta käytetään merkintöjä LC tai LpC. C-äänitasosta käytetään usein myös merkintää dB(C).
DESIBELI Äänenpainetason mittayksikkö, lyhenne dB. Desibeliasteikon nollakohtana on nuoren ihmisen kuulokynnys, siis hiljaisin ääni, jonka terve ihmiskorva kykenee havaitsemaan. Äänenteho kaksinkertaistuu jokaista kolmen desibelin nousua kohden. Ihmiskorvan kipukynnys on noin 120-140 desibeliä. On myös tärkeää muistaa, että vaikka äänenpainetasoista puhuttaessa mittayksikkönä on desibeli, lukemat eivät aina ole suoraan vertailukelpoisia. Mittauksia tehtäessä voidaan käyttää erilaisia painotussuodattimia, esimerkiksi A-suodatinta tai C-suodatinta, sekä erilaisia aikapainotuksia. Erityisen tärkeä on huipputason ja ekvivalenttitason ero. Huipputaso ilmaisee nimensä mukaisesti äänen hetkellisen huipputason ja ekvivalenttitaso puolestaan on laskennallinen äänitaso, jossa voimakkuudeltaan vaihteleva ääni on matemaattisesti muutettu voimakkuudeltaan tasaiseksi. Huipputasojen mittaaminen on tarpeellista esimerkiksi silloin kun on aihetta epäillä, että hetkelliset muita ääniä voimakkaammat äänipiikit nousevat niin voimakkaiksi, että niistä saattaa aiheutua välitön kuulovaurioriski. Tässä suhteessa 140 desibeliä on usein pidetty riskirajana. Ekvivalenttitason avulla voidaan puolestaan arvioida pidempiaikaisesta melualtistuksesta aiheutuvia haittoja. Usein desibeleistä puhuttaessa viitataan 85 dB:n äänitasoon kuulolle vaarallisen äänen raja-arvona. Tällä alun perin työmeluun sovelletulla lukemalla tarkoitetaan nimenomaan A-suodattimella kahdeksan tunnin aikana mitattua 85 desibelin ekvivalenttitasoa.
Metelin mittausta
Tuollaista löytyi www.korva.net osoitteesta:
