Harley-Davidson Club Finland

Melko isolla välyksellä toi Hemulin peli. Ei tartte ainakaan porauttaa uudesataan kun voi vaihtaa suoraa parin ylikoon männät.

Kannattaa uskoa se wisecon kortin kertoma välys, jos ei ole valmis lämmittämään 20 minuuttia pyörää ennen jokaista starttia --> HD:n öljynpaineilla se on vielä veitsenterällä taiteilua... Jos laittaa männät minimiä pienemmillä välyksillä tai wisecon antamaan minimiin, niin lämpöleikkautumiset imupuolella ja pakopuolella on varmat (puhutaan normaali käytössä eli varovaisesti ajoon heti käynnistyksen jälkeen) Moottorikelkoissa usein paukkuu kerralla kiinni wisecojen asennuksen jälkeen--> nimim. sivusta seuranneena Pieni lämpöleikkaumahan ei paljoa haittaa onhan vain männät kuluneet ja välys se mikä olisi pitänyt laittaa jo alunperin

Viime talvena porautin Wisecot n 0,08mm välyksillä ja Shoveli on laulanut jo yli 8000km sen jälkeen ilman ongelmia

Ja takotavaraa


T.Bikermouse

hemuli kirjoitti:Wisecon suositusvälys oli ainakin meikäläisen männissä 0.022-0.025" eli 0,55-0,64 mm.

Sori, jäi yksi nolla pois ... Eli tietysti 0.0022-0.0025" = 0,055-0,064 mm...

pakko osallistua myös tähän keskusteluun...
topikin aloituksesta, onko wisecon männät hyvät siis ei sillä juurikaan väliä oo mitkä ny niin hyvä on kunhan vehkeet laukkaa.
ja mitä tulee yleensä tohon hoonaukseen ns. stressilevyjen välissä.
1.kuka vastaa että stressilevyt on oikeassa momentissa ja oikeassa järjestyksessä kiristetty?
2.miten stressilevyt puristavat pyttyä? saman lailla kun lohko ja kansi?
en usko
siis miksi näin stressilevyjen välissä kun hoonataan silinteri valmiiksi ja se IRROITETAAN siitä niin silinteri on 100% varmasti soikea joten miten saada se takas pyöreäksi pyörään kun kantta laitetaan momenttiin?
lienee siis varmin keino hoonata ILMAN stressilevyjä ettei tuu stressiä

aatelin vaan...

avaruusapina kirjoitti:pakko osallistua myös tähän keskusteluun...
topikin aloituksesta, onko wisecon männät hyvät siis ei sillä juurikaan väliä oo mitkä ny niin hyvä on kunhan vehkeet laukkaa.
ja mitä tulee yleensä tohon hoonaukseen ns. stressilevyjen välissä.
1.kuka vastaa että stressilevyt on oikeassa momentissa ja oikeassa järjestyksessä kiristetty?
2.miten stressilevyt puristavat pyttyä? saman lailla kun lohko ja kansi?
en usko
siis miksi näin stressilevyjen välissä kun hoonataan silinteri valmiiksi ja se IRROITETAAN siitä niin silinteri on 100% varmasti soikea joten miten saada se takas pyöreäksi pyörään kun kantta laitetaan momenttiin?
lienee siis varmin keino hoonata ILMAN stressilevyjä ettei tuu stressiä

aatelin vaan...

Samaa oon joskus ihmetelly harrikan pyttyjen kohdalla ittekin, mutta semmoset esim 2-t pytyt joissa kansi ja pytty kiristetään samalla pitkällä pultilla lohkoon niin sen kyllä käsitän mutta voinhan olla vähäjärkinen tässä hommassa Tv:Tuoppi

Anonymous kirjoitti:...mutta semmoset esim 2-t pytyt joissa kansi ja pytty kiristetään samalla pitkällä pultilla lohkoon niin sen kyllä käsitän...

Näinhän evomoottorissa juuri tapahtuu, tosin pinnapultilla mutta kuitenkin. Vanhemmissa pannu/shovel-moottoreissa ei stressilevyjen käytöstä ole todennäköisesti mitään hyötyä koska niissähän sylinterit tulevat alapäästään kiinni lohkossa oleviin pinnapultteihin ja ylhäältä taas eri pulteilla kanteen.

Mäntien välykset ja poraustapa ovat aina moottorikohtaisia asioita. On puhuttu välyksistä +.015mm ( KB Evo ) / +.11mm ( S&S Shovelhead Stroked ). Männän välys sylinteriin määräytyy pääsäntöisesti siten että otetaan huomioon männän laajeneminen ( valmistustapa, materiaali ), sylinterin materiaali ( valurauta, alumiini, teräs, poraus, rivoitettu, rivoittamaton, ajoviimajäähdytteinen, nestejäähdytteinen) sekä käyttötarkoitus ( katu, kilpa, ahdettu ym. ).

Tässä topicissa on puhuttu nimenomaan 883 -> 1200 konversiosta jossa alkuperäinen sylinteri kairataan noin kymmenen milliä alkuperäistä suuremmaksi. Porattaessa sylinteriporalla sylintereistä otetaan maksimissaa .25 lastu kerrallaan sylinteriporalla jolloin varmistutaan siitä että sylinteri pysyy suorana. Sylinteriporaa ei ole tehty siten että sillä voisi ottaa kerralla suurempi lastu koska sillä koneistusteknisestä syystä lastunpaine kasvaa liian suureksi jolloin sylinteriin kohdistuu rasituksia ja nämä rasitukset aiheuttavat tynnyrimäisyyttä tai kieroutta sylinteriputkeen. Nämä taas johtuvat siitä että sylinteri antaa periksi toisessa kohdassa erilailla kuin toisessa johtuen putken ympärillä olevan materiaalin paksuudesta. Tässä kohtiin tulevat apuun paljon puhutut ja parjatut stressilevyt. Tässä kohtia ne helpottavat mutta eivät silti tee ketää autuaaksi. Siltikään sylintereistä ei voi ottaa pois suurempaa lastua kuin edellä mainittu jos käyttää sylinteriporaa. Tässä kohtaa tärkeäksi seikaksi muodostuu se, onko porarilla aikaa hieroa pyttyjä siten että niistä tulee hyvät. Itse olen tehnyt konversiot siten että otan pytyt konversiotapauksessa lähelle haluttua mittaa sorvissa asianmukaisia työkaluja käyttäen jolloin ei koneistustapahtumassa pyttyyn kohdistu niin suurta rasitusta kuin sylinteriporalla. Johtuen jo pelkästään koneistamisen erilaisesta periaatteesta.

Ja sylintereiden loppuhoonaus tehdään ilman stressilevyjä jolloin kaikki koneistuksesta aiheutuneet pintajännitteet poistuvat.

Ja lopuksi stressilevyistä. Niitä käytetään sellaisten moottoreiden sylentereiden poraukseen joissa sylinteriputki on joko lämpösovitteella sylinterissä tai putken ympärille on valettu suoraan sylinteri. Elikkä putki / sylinteri ovat eri ainetta. Taikka porataan enemmän kuin normaalin ylikoon verran.

juuri näin

Tiukka asiaa...!

Nyt täytyy kyllä todeta, että en tiedä millä poralla vai sorvilla GT-motor sylintereitä suurentaa. Mutta jos tuo maksimi on 0.25 mm/kerta, niin 6 mm vaatii 24 porauskertaa (insinöörimatikkaa ). Siihen kun lisätään jäähdytys joka välissä ja hoonaus lopuksi, niin kyllä aikaa kuluu.

Peruskoneistamo hakee tänä päivänä 52 eur tunnille laskutusta. Joten se mainitsemani 65 eur/pytty saa kestää maksimissaan 1h15min. Ei ihme, että hinnalla on korotuspaineita.

yhdyn 113cid:in kirjoittamaan

Entäpä jos ostaa kiljukotkan 1200 sylinterit ja niihin laittaa Wisecot tai KBn
männät? eikös se sujuisi pelkästään bolt on periaatteella? Vai tartteeko siinä olla mitään erikoisia vippaskonsteja?


-Tuco-

Tuco kirjoitti:Entäpä jos ostaa kiljukotkan 1200 sylinterit ja niihin laittaa Wisecot tai KBn
männät? eikös se sujuisi pelkästään bolt on periaatteella? Vai tartteeko siinä olla mitään erikoisia vippaskonsteja?


-Tuco-

Mä kyl suosittelisin käyttämään nekin mitattavana ja hoonattavana. Mulle tuli Sporttiin talvella just tollanen setti ja vein sen varoiks GT-Motoriin ja kas, bolt on kitissä oli 8 satkuu liikaa materiaalia toleranssin suurimman sallitun yli!

Iso maa isot toleranssit!

Jos olisin jotenkin saanut nuijittua männät sylintereihin olis koneen eka käynnistys voinut olla aika mieliinpainuva tapahtuma...

Kyllähän se on niin että kaikki uudet moottorin osat ovat sellaisia ettei niitä voi vain laittaa paikoilleen, mitat ja sopivuus toleranssehin on aina tarkistettava

mitä mieltä suuri yleisö on rossin tuotteista?

http://www.rosspistons.com/items_m.php? ... mTypeID=52

Vai pitäisikö sittenkin muiden vanavedessä ostaa mustosen keken männät?