Harley-Davidson Club Finland

ei se jousi siitä jäykisty vaikka sitä kuinka lyhentäisi. joustoliike kyllä lyhenee, mutta samalla kuormalla menee edelleen kasaan.

kihveli kirjoitti:ei se jousi siitä jäykisty vaikka sitä kuinka lyhentäisi. joustoliike kyllä lyhenee, mutta samalla kuormalla menee edelleen kasaan.

Joku selitti mulle että esijännityksen lisäämisestä tulisi tuo mainitsemasi ilmiö. En tiedä kuka on oikeassa, mutta omasta kokemuksestani esijännityksen lisäys jäykistää joustoa, myös se jos jousen pätkii pienemmäksi jäykistää jousta.
Voisko tähän joku heittää tieteellistä mielipidettä ihan faktojen kanssa?

Pohjaamisen vaatima voima pysyy samana mutta esijännitys kasvaa. Eli huonommaksi menee, lyö jarrutuksissa pohjaan ihan niinkuin ennenkin mutta pienemmät tärinät tuntuu suoraan käsissä.

Toimiiko nämä edellämainitut jutut samalla tavalla myös progressiivisissa jousissa?

mikira kirjoitti:omasta kokemuksestani esijännityksen lisäys jäykistää joustoa, myös se jos jousen pätkii pienemmäksi jäykistää jousta.
Voisko tähän joku heittää tieteellistä mielipidettä ihan faktojen kanssa?

Tämä on oikeasti aika yksinkertainen asia. Ota käteesi kierrejousi, vaikka kuulakärkikynästä. Purista se puoleen mittaan kädessäsi, jolloin jousessasi on esijännitystä. Purista se sitten kasaan. Onko se vaikeampi puristaa kasaan, jos olet esijännittänyt sen puoleenväliin?

Katkaise nyt se jousi kahteen osaan. Laita ne peräkkäin ja purista kasaan. Onko yhtään raskaampaa kuin silloin, kun ne olivat vielä yhtä kappaletta? Purista vielä varmuuden vuoksi vain toinen jousenpuolikkaista kasaan, jos sen pohjaanpuristaminen olisikin vaikeampaa kuin kahden puolikkaan. Oliko?

Kaikki eivät varmasti vieläkään ymmärrä, tai käsitä miten tämä liittyy moottoripyörän jousitukseen, mutta sille en voi mitään.

mikira kirjoitti:Toimiiko nämä edellämainitut jutut samalla tavalla myös progressiivisissa jousissa?

Kyllä.

Joku "jousitus expertti" joskus esitti mulle tuota asiaa siten että, pisti käteen metrin pätkän jousiteräs tankoa ja käski taivuttaa, seuraavaksi tanko vaihdettiin puolet lyhyempään mutta muuten samanlaiseen jousiteräs tankoon, ja täytyy sanoa että se metrinen oli helpompi taivuttaa eli joustavamman tuntuinen.

Jousen pojhjaamiseen vaaditaan sama voima vaikka jousta olisi lyhennettykin. Koko jousen jousivakio kuitenkin muuttuu lyhennettäessä, eli jousi joustaa vähemmän samalla siihen kohdistuvalla voimalla. Jousivakion yksikköhän on N/mm.
Jousi kun on lepotilassa, puristamiseen ja venyttämiseen vaaditaan sama voima/venymä (puristuma).

Tein äsken tallissa tieteellisen testin. Otin jousen, jonka pituus oli lepotilassa 18 mm. Ripustin siihen 7/8 tuuman kiintoavaimen. Jousen pituus oli venyneenä 82 mm. Ripustin samaan jouseen saman kiintoavaimen puoleenväliin jousta. Nyt venytettävän jousen pituus siis oli lepotilassa 9 mm. Samalla painolla = voimalla jousen pituus oli nyt 41 mm.

Eli jos keulaa madaltaa ja jousta lyhentää, pohjaaminen tapahtuu ihan samalla voimalla kuin alkuperäisellä pituudella. Jousituksen ollessa pohjaamista ylempänä, liikkeet ovat pienempiä kuin lyhentämättömällä jousella eli jousi on jäykempi.

No niin palataampas tähän Cardridge patruunalla varustetun etupään lyhentämiseen !!! tuumailuni jatkuu... meinaan ensiviikolla päästään työn touhuun

Kun tuossa aiemmassakin kuvassa tuo patruuna (iskari) tulee sisäputken sisältä näkyviin avain noin 4 tuumaa, päätin poistaa kaksituumaa jousesta, dampingrodista ja sisäputkesta, jolloin liikerata jää entiselleen, meinaan 2 tuumaa siinä että sisäputki osuu alaputkeen on ehdottomasti liian vähän, eikö ?

vielä ehtii muuttaa ennen kuin tulee sutta uudet kierteet sisäputkiin saan vasta ensiviikolla, joten siihen asti voi muuttaa

- j o n i -