esab 400 ltf TIG ja mä...

[Vee]

Asiaan liittyen: kertokaapas enemmän hitsanneet, kannattaako panostaa itsestään tummuvaan maskiin? Nykyiselläkin pärjää, mutta välillä tulee kyllä hitsattua kohteen vierestä, kun aloituspaikka löytyy hieman käsikopelolla tumman maskin takia. Ja onko olemassa järkevän hintaisia tummuvia maskeja, jotka oikeasti toimii? Ammattimaskit on tietysti erikseen, mutta niihin ei mulla ole varaa eikä tarvetta.

Omat kokemukset halpis maskista (kiinteät säädöt) sen verran että se toimiii puikolla ja MIG:llä ihan OK mutta TIG hitsauksessa väläyttelee silmille. Kiinteä säätöisessä pitää pään asennolla hakee oikee toiminta ja siitä ei tuu oikein mitään.

Mulla on TIG hitsauksessa ZEKLER:n maski 3 eri säädöllä ja se oli jonkin verran halvempi kun kempin maski. Tais olla kahta eri mallia tuota maskia jossa toisessa oli kiinteä tummennus osa ja toisessa avautuva.

Äkkiä järki menee jos pitää hitsata tarkkoja juttuja varsinkin raapaisu sytyksellä ja normaali maskilla. Ammattihitsareita ei lasketa kun niillä homma onnistuu vähän vaatimattomillakin välineillä.

[Tzei]

Aihetta sivuten asiantuntijat vois laittaa muutamia esimerkkejä laitteista joilla harrastaja pärjää? Eli sellaisia hyvä hinta/laatu laitteita. Jossain näin myytävänä myös sellaisen hitsikoneen jossa oli kaikki samassa MIG/TIG ja puikko. Onko kellään kokemusta? Minkä hintaisella/tehoisella laitteella pärjää esim mopon runkohommissa?

[hemuli]

Hyvä hinta/laatusuhde? Menee vähän enempi laadun puolelle mutta Kemppi Minarc 150 ja siihen päälle TTM 15V 4 m raapaisuTIG-poltin. Pienikokoinen laite joka ei vie liikaa tilaa tallissa mutta jolla sujuu lähes kaikki tarvittavat työt. Itselläni on varakoneena tuosta vanhempi malli Minarc 140 johon olen ollut erittäin tyytyväinen - ei taida vaan olla enää markkinoilla? Raapaisutigi vaatii vähän enemmän harjoitusta kuin pulssikone mutta kun sen oppii pystyy hitsaamaan melkein millä tigillä vaan.

Kempin Mastertig on loistava laite mutta hinnaltaan (+2000?) harrastajan ulottumattomissa. Alumiinin hitsaus on taas kokonaan oma taiteenlajinsa joten kannattaa unohtaa AC/DC -tigit ja pysyä tasavirtavehkeissä.

[j]

Peltihommissa kannattaa pitää elektrodi noin 3mm kaasusuuttimen reunan yli jottei vahingossakaan pääse happea sulaan.

Kiitos!!! Tuo selittääkin muutamat niistä lukuisista ongelmista tankkia tehdessä!
No eipä mennyt tämäkään päivä hukkaan!
Saattaa OldFart joutua hitsikonsultoimaan tässä talven mittaan lisää, kun kerran tuli tunnustaneeksi!

j

[Don Quijote]

Täältä myös ääni Kemppi Minarc 150:lle! Loistava tuote, hinta/laatu on erittäin kohdallaan ja toimii tarvittaessa vaikka aggrekaatin kanssa (jos vaikka metsässä joutuisi hitsaamaan )

Ja onhan se myös kotimainen tuote!

[JanneR]

Olen mielenkiinnolla lueskellut ketjua, mutta pakko täräyttää tähän tämmöinen tumpelon kysymys perään

Mitkä ovat MIG ja TIG hitsauksien erot käytännössä? Nyt en tarkoita itsensä menetelmien eroavaisuuksia, ne on pääpiirteittäin tiedossa. Vaan sitä, että mihinkä hommaan valitaan mikäkin menetelmä? Eli esim. mopotouhuissa millä hitsataan runkoa, millä peltiosia jne. Entäs miten materiaalit vaikuttaa siihen, valitaanko MIG vai TIG. Vai onko kyse vaan makuasiasta kumpaa systeemiä käyttää? Niin ja mites toi kaasuhitsaus (happi/asetyleeni), onko se enää kellään käytössä?

[Vee]

Hyvä peli on tuo kemppi ei oikein uskois että siihen hintaan ja sen kokoinen laite voi toimia mutta kyllä se vaan pelittää ja tuon rakkineen takia on tullu puikkolla hitsaaminenkin itelle takas "muotiin".

Kokeilin joskus gern:n invertteri tekniikalla tehtyä plasmaleikkuria, saattaa olla että ei hymy irtoo sen käyttäjältä, paitsi jos saa rahat takas. Tämä kommentti ei taas oikein liittyny mihinkään.

[hemuli]

...mihinkä hommaan valitaan mikäkin menetelmä?...

Sellaiset paikat joissa vaaditaan tiivistä saumaa (bensa/öljytankki) ehdottomasti TIGillä, samoin rosterihommat on syytä hoitaa samalla laitteella. Toki Migilläkin pystyy rosterihommia tekemään mutta vaatii langan ja kaasun vaihdon.

Loput on sitten enempi makuasioita, jotkut vannoo runkohommissa tigin nimeen mutta hyvin nuo tuntuu kestävän migilläkin hitsattuna. Tigillä saa tietysti siistimpää saumaa aikaiseksi kun lisäaineen syöttö on hallitumpaa.

Monesti kun laiskottaa tulee rätkittyä migillä - seoskaasu on kuitenkin halvempaa kuin tigissä oleva argon ja hitsaaminenkin jotenkin vaivattomampaa. Myöskään hitsattavan tavaran ei tarvitse olla niin sataprosenttisen puhdasta kuin tigillä hitsattaessa. Jos on isompia rakoja tai reikiä täytettävänä niin ne on myös helpompi tilkkiä migillä.

Edellä mainitut ovat sitten ihan vaan itseopiskelleen maallikkohitsarin mielipiteitä, eivät mihinkään faktatietoon pohjautuvia vaan puhtaasti mutuhommia.

[Moskari]

Juurisuojatahnaa kannattaa käyttää, jos juuripuolelle ei saa tai ole mahdollista saada suojakaasua. Tahnaa on helppo sutaista hitsattaviin kikkareisiin vaikka siveltimellä ja ennen kuin alkaa urakalla hitsailemaan vaikka tankkia kasaan, niin kunnon silloitus ja funtsii vähän hitsaus järjestystä, niin kyllä se siitä.. Eilen tuli tehtyä texas stongat ja hyvä sitä tahnaa oli siihen hitsisaumojen alle sutaista. Kannattaa ensin harjoitella harjoitus kappaleisiin ja pitää huolen siitä että hitsi palaa läpi ja juuri ei jää vajaaksi, ohuilla pelleillä lisäaine on suositeltavaa ja pellin päät kannattaa ehdottomasti laittaa kiinni toisiinsa. Ensin kannattaa harjoitellessa niihin pellin kappaleisiin laittaa suuret virrat (että reikä palaa) ja siitä alkaa asteittain vähentämään virtaa, että saa optimi virrat.. Pienillä virroilla saa päältä nätin hitsin, mutta jos hitsi ei ole palanut läpi, niin sillä ei tee hittojakaan, lujuus on mitä on.. Kaasun virtausta voi säädellä hitsattavan kohteen mukaan, hyvä nyrkki sääntö argonin virtaukselle on n. 5-7 litraa/min.

[OldFart]

Tuohan multa puuttui elikkä juuritahna mutta sekin tuli täällä jo ilmoille..

Sellanen että pelkällä valokaaren pituudella saat säädettyä karvin kuumuutta.

Pitkällä valokaarella tulee laaja ja voimakas kuumuus kohteeseen ja erittäin lyhyettä saa pientä siroa ja pikkusen kylmempää karvia.

Itse ku hitsaan HST- ja mustaa putkea niin mulla on suojakaasu aina 8-10l/min paikkeilla mutta putki on täysin erillaista hitsata kuin levyä joten levyyn piisaa pienempikin 4-7l/min.

Oikeastaan TIG:n ei kannata käyttää kuin pelkkää argonia vaikka voi käyttää mutta argon on niin ihana ja eikä präiski pitkin poikin.

Tokihan voin opastaa näin teoreettisesti mutta käytäntöä on paha opastaa näin netin välityksellä..

Sellanen on hyvä tyyli heppailla levyä että kolvi on noin 10-25 astetta kellistettynä kohti saumaa ja lanka samassa kulmassa.

Jos on esim.2mm peltiä ja 2mm lankaa niin melkeion saa se lanka olla kokoajan sulassa niin sillo tulee hyvä ja sitkeä sauma.

Tuolla kyseltiin että mitä eroa on TIG:llä ja MIG:llä niin sellanen ero niillä on että MIG on kylmähitsausta=ei niin tärinää kestävää ja muutenkin heikkoa ja TIG on kuumahitsausta=erittäin kestävä ja hyvin tärinää sietävä karvi.

MIG:llä moottori hoitaa langas syötön ja karviin sulatetaan melkein kokoajan lankaa eikä perusainetta kunnolla mutta TIG:llä sulatetaan ensin perusaine ja vasta sen jälkee ruvetaan syöttää lankaa.

Eri asia on sitten tämä MAG hitsaus jossa sitten perusaine sulaa huomattavasti paremmin kuin MIG:llä.

MIG:ssä on suojakaasu ja MAG:ssa on ydintäytelanka elikkä karvia suojaava aine on langan sisällä mutta siinäkin voi tietty käyttää suojakaasua ja MAG:sta tulee kuonaa samanlailla kuin puikostakin.

Puikkohan on kuumahitsausta jossa sulaa perusaine siinä missä lisäaine.
Puikossa ei tartte suojakaasuja koska kuona suojaa karvia erittäin hyvin.
HST:tä hitsattaessa kuona lähtee itsellään pois kuin karvi ei tartte enää suojaa.

Tuossa oli sellanen tietopläjäys.

Maskin lasista että suosittelen TIG ja puikko käyttöön kannattaa hommata 10-12 vahvuinen lasi kun MIG/MAG:lla piisaa 7-9.

Kaasuhitsausksessa on sitten ihan eri systeemit mutta melkein samat kuin TIG:llä.

[hlyytine]

MIG:ssä on suojakaasu ja MAG:ssa on ydintäytelanka elikkä karvia suojaava aine on langan sisällä mutta siinäkin voi tietty käyttää suojakaasua ja MAG:sta tulee kuonaa samanlailla kuin puikostakin.

Onko tosiaan näin? Olen ollut siinä uskossa, että MIG (metal inert gas), joka on jenkkien keksintö, suojakaasu olisi inertti (esim. Ar) ja sitten MAG (metal active gas), joka taas venäläisten kokeilu, että tulisko halvemmalla kaasulla mitään, ei sitten olisi inertti (esim. CO2).

[smuige]

ESAB sivuilta löytyy eri hitsausmenetelmistä määritelmät.

MIG ja MAG hitsauksesta mainitaan mm. seuraavaa

Termit MIG ja MAG tulevat englanninkielisistä sanoista Metal-Arc Inert Gas Welding ja Metal-Arc Active Gas Welding. Usein näistä hitsausprosesseista käytetään vain yhtä yleisnimitystä MIG-hitsaus.

Suojakaasu voi olla aktiivinen tai inertti kaasu. Aktiivinen kaasu reagoi sulassa metallissa olevien aineiden kanssa. Tällainen kaasu on joko puhdas hiilidioksidi tai argonin ja hiilidioksidin muodostama seoskaasu, esim. 75%Ar+25%CO2. Tällaista hitsausta kutsutaan MAG-hitsaukseksi. MIG-hitsauksessa suojakaasu on puolestaan inertti eli reagoimaton kaasu, jollaisia ovat argon ja helium.

Pääjako näiden prosessien käytössä on sellainen, että terästen hitsaus on MAG-hitsausta ja ei-rautametallien hitsaus on MIG-hitsausta.

Lisäksi mainitaan täytelankahitsauksesta seuraavaa

Täytelankahitsausta tehdään lähes pelkästään suojakaasun kanssa, joten hitsausprosessin nimitys on MAG-täytelankahitsaus. Se muistuttaa toimintaperiaatteiltaan ja laitteiltaan hyvin paljon MIG/MAG-hitsausta. Lisäaineena on umpilangan sijaan täytelanka. Suojakaasuna on aktiivinen kaasu, argonin ja hiilidioksidin muodostama seoskaasu tai puhdas hiilidioksidi. Täytelankahitsaus ilman suojakaasua on harvinainen prosessi, jota käytetään jonkin verran päällehitsauksessa.

Ja täältä löytyy ESAB hitsausmetelmät artikkeli kokonaisuudessaan.

[OldFart]

MIG:ssä on suojakaasu ja MAG:ssa on ydintäytelanka elikkä karvia suojaava aine on langan sisällä mutta siinäkin voi tietty käyttää suojakaasua ja MAG:sta tulee kuonaa samanlailla kuin puikostakin.

Onko tosiaan näin? Olen ollut siinä uskossa, että MIG (metal inert gas), joka on jenkkien keksintö, suojakaasu olisi inertti (esim. Ar) ja sitten MAG (metal active gas), joka taas venäläisten kokeilu, että tulisko halvemmalla kaasulla mitään, ei sitten olisi inertti (esim. CO2).

No, melkein juu..

Siis MAG:lla voi heppailla ilman suoja kaasuakin koska langan sisällä on suojakuona..
Käytetään telakoilla aika paljon ja tottakai tuulisissa olosuhteissa niin milläs siihen laittaa suojakaasua ku kaikki menee taivaan tuuliin..

Kyllä ihan harrastekäytössä voi käyttää hiilidioksidia mutta jos hyvän haluu niin argon.

TIG:ssä en suositele tosiaan muuta kuin argonia..

[hemuli]

Nyt taitaa hitsarilla mennä käsitteet sekaisin... Parempi tuuletus kohteeseen niin ei höyryt vaikuta liiaksi . Ydintäytelankahitsauksesta löytyy mm. seuraava tieto:

Ydintäytelankahitsaus on hyvin samanlaista kuin MIG-MAG-hitsausmenetelmän ja välineiden osalta. Hitsauspuikko ei kuitenkaan
ole kiinteä, vaan koostuu putkimaisesta langasta jonka sisällä on täytejauhoa.

Kuten MIG-MAG-hitsaus, myös ydintäytelankahitsaus on riippuvainen kaasusuojasta, joka suojaa hitsausaluetta ilman epäpuhtauksilta. Kaasua syötetään erikseen tai se muodostetaan ydintäytelangan sisältämien aineiden kaasunmuodostuksesta

Ja mitä tulee MIGin suojakaasuun niin ihan turha on tuhlata rahojaa puhtaaseen Argoniin - Ar/CO2 seoskaasulla taitaa suurin osa hitsata. Hiilidioksidi on aavistuksen halvempaa kuin seoskaasu mutta en ainakaan itse osaa sillä hitsata. Argonia tarvitaan vasta kun hitsataan ruostumatonta.

[Terroristo]

Sitten kun hitsailette sillä "ydinjäte" magilla,niin muistakaa kääntää hits.koneen napaisuus.
Ja niissä ydintäytelangan hitsaus huuruissa on reilusti enemmän raskasmetalleja mita normi umpilangassa,eli tuuletus pitää olla kunnossa.

Ja alkuperäiseen kysymykseen vielä lisätäkseni elektrodeista.

Mun mielestä kannattaa ostaa 2,4mm elektrodeja,koska niillä pystyy hitsaamaan kaiken mitä mopohommeleissa tarvii.

Jos hitsataan ohkaista peltiä niin,elektrodi pitää teroitaa loivalla kulmalla teräväksi piikiksi ja mitä paksummaksi ainevahvuus ja virrat kasvaa,niin teroituskulmaa jykennetään.
Kannattaa aina pitää se kärki terävänä,eli harjoitellessa saattaa se volframi tikku hukkua aika äkkiä

Joissakin hitsaus oppaissa käsketään teroittamaan elektrodi sillee et hionta skraadi olis elektrodin pituus suuntaisesti,mut en oo mitään ihme eroja huomannu

Jos aikoo hitsailla mustaa ja rosteria,niin kannattaa hommata harmaalla värikoodilla olevia elektrodeja,punanen ei muistaakseni käy kun mustalle matskulle.