esab 400 ltf TIG ja mä...

[OldFart]

Jos aikoo hitsailla mustaa ja rosteria,niin kannattaa hommata harmaalla värikoodilla olevia elektrodeja,punanen ei muistaakseni käy kun mustalle matskulle.

Kyllä mä olen käyttäny punaista molemmissa ja toiminu niinkuin kuuluu mutta tuo harmaa kannattaa pitää mielessä..

Mun mielestä punanen kerää enemmä tavaraa itteensä kun osuu sulaan..

[hemuli]

...Mun mielestä kannattaa ostaa 2,4mm elektrodeja,koska niillä pystyy hitsaamaan kaiken mitä mopohommeleissa tarvii...

Aika raju, 1,6 mm on ainakin mulla riittänyt tähän asti.

[OldFart]

Nyt taitaa hitsarilla mennä käsitteet sekaisin... Parempi tuuletus kohteeseen niin ei höyryt vaikuta liiaksi . Ydintäytelankahitsauksesta löytyy mm. seuraava tieto:

Ydintäytelankahitsaus on hyvin samanlaista kuin MIG-MAG-hitsausmenetelmän ja välineiden osalta. Hitsauspuikko ei kuitenkaan
ole kiinteä, vaan koostuu putkimaisesta langasta jonka sisällä on täytejauhoa.

Kuten MIG-MAG-hitsaus, myös ydintäytelankahitsaus on riippuvainen kaasusuojasta, joka suojaa hitsausaluetta ilman epäpuhtauksilta. Kaasua syötetään erikseen tai se muodostetaan ydintäytelangan sisältämien aineiden kaasunmuodostuksesta

Ja mitä tulee MIGin suojakaasuun niin ihan turha on tuhlata rahojaa puhtaaseen Argoniin - Ar/CO2 seoskaasulla taitaa suurin osa hitsata. Hiilidioksidi on aavistuksen halvempaa kuin seoskaasu mutta en ainakaan itse osaa sillä hitsata. Argonia tarvitaan vasta kun hitsataan ruostumatonta.

Voihan ketales prkl...
Niinhän menikin..
Viimeksi amiksessa on ollu hitsaustekniikkaa ja sen jälkee en olekkaa lukenu mutta tehny kyllä..
Unohtaka juu tuo mun sävellys MIG/MAG:sta..
Meni kyllä ihan perseelleen mun päteminen...
No, onneksi meillä oli pelastaja: Hemuli.. kiitos.. Yritin muistaa ulkoa mutta enpäs muistanukkaa..

[Hessu]

Ja alkuperäiseen kysymykseen vielä lisätäkseni elektrodeista.

Mun mielestä kannattaa ostaa 2,4mm elektrodeja,koska niillä pystyy hitsaamaan kaiken mitä mopohommeleissa tarvii.

Jos hitsataan ohkaista peltiä niin,elektrodi pitää teroitaa loivalla kulmalla teräväksi piikiksi ja mitä paksummaksi ainevahvuus ja virrat kasvaa,niin teroituskulmaa jykennetään.
Kannattaa aina pitää se kärki terävänä,eli harjoitellessa saattaa se volframi tikku hukkua aika äkkiä

Joissakin hitsaus oppaissa käsketään teroittamaan elektrodi sillee et hionta skraadi olis elektrodin pituus suuntaisesti,mut en oo mitään ihme eroja huomannu

Jos aikoo hitsailla mustaa ja rosteria,niin kannattaa hommata harmaalla värikoodilla olevia elektrodeja,punanen ei muistaakseni käy kun mustalle matskulle.

Mäkin oon käyttäny harraste hommissa vaan 2,4. 1mm paksunen pelti menee vielä, mutta ei ohuempi. Ainakaan mun taidoilla.
Mä oon viime aikoina käyttäny pelkästään vihreellä merkattua elektrodia.
Tais olla alsalle tarkoitettu. Mutta hyvin sillä näkyy menevän rosteri ja mustakin. Mä muistelen, en ole varma, että punainen olis rosterille. Sillä kun yritti hitsaa alumiinia, niin kärki suli nopeammin kuin hitsattava materiaali.

Tosta hionta suunnasta. Muistelen että ammiksessa aikoinaan maikka olis opettanu että kaikki tollaset puikot, elektrodit, ritspiikit, söörnärit, ruuvarit ym. pitäis teroittaa niin että hiomajälki olis pituus suuntaan. Terotettava kärki vasten kiven pyörimissuuntaa. En kyllä muista miks, mutta niin aina teen, kun on opetettu. Taitaa olla vaan sen kärjen pyörittäminen ja tasaisen hiomapaineen pitäminen helpompaa.

[hlyytine]

Ei taideta enää olla alkuperäisessä aiheessa, mutta ei ole soraääniä vielä kuulunut, joten...

Ensiksi siitä suojakaasusta. Olisko viimeset kymmenen vuotta olen hitsannut puhtaalla CO2:lla, tosin mustaa rautaa. Ei siinä minusta mitään ihmeellistä ole. Säädöt varmaan pitää olla aavistuksen toisenlaiset kuin seoksella. Sanovat, että CO2:lla kävis kylmempänä ja tunkeuma olisi surkea, mutta jos muistini pelaa niin minusta seoskaasu tuntui käyvän kylmempänä. 0.5 mm - 6 mm on ne vahvuudet mitä olen vetänyt CO2:lla. Asiaa puoltaa se, että sammutinliikkeistä saa CO2:sta kun taas seosta ei niinkään. No nyt pullon katsastus olisi ensi syksynä niin pitää arpoa uusiksi.

Sitten toinen joka menee kirjaviisausosastolle. Se elektrodi neuvotaan teroittamaan pituussuunnassa siksi kun siihen nyt jää skraaduja joka tapauksessa ja valokaaret yleensäkin lähtee siitä missä on jyrkimmät pinnanmuodot. Niinpä pyörimissuunnassa teroitetuilla ei tulis valokaaresta niin kapea ja vakaa kun se sähkö tahtois lähteä jo muualta kuin kärjestä. Mene ja tiedä. Varmaan kannattaa kokeilla jos muuten tuntuu nihkeälle.

Sitten tig-kaasusta olen lukenut semmoista että jotkut jampat on migin seoskaasulla yrittäneet turata. Eihän se Ar ja CO2 ihan majoneesin tapaan hyvin sekoitettua ole vaan enemmän niinku kokkeli, että sattumia piisaa. Sieltä kun suljahtaa CO2-klöntti välillä niin kyllä riittää präiskettä ja hitsaus menee aivan päin peetä. Paitti että onhan niitä seoskaasuja tigilläkin, esim. vetyä lisätty. Näistä kyllä on minun turha tässä vaiheessa sen enempiä puhua kun en ole edennyt siihen asti, että pääsis kokeilemaan käytännössä.

[jussi s]

Jos aikoo hitsailla mustaa ja rosteria,niin kannattaa hommata harmaalla värikoodilla olevia elektrodeja,punanen ei muistaakseni käy kun mustalle matskulle.

Kyllä mä olen käyttäny punaista molemmissa ja toiminu niinkuin kuuluu mutta tuo harmaa kannattaa pitää mielessä..

Mun mielestä punanen kerää enemmä tavaraa itteensä kun osuu sulaan..

Punanen käy musta/rosteri,vihreä alumiini ja harmaa molemmat.Ei sillä ole väliä kerääkö enemmän tavaraa osuessa sulaan,kun ei pidä osua.

[JiiS]

Vielä pari vinkkiä tig-hitsaukseen, näin 20.vuoden kokemuksella! jos hitsatte peltejä yhteen missä on saumassa rakoa, kannataa laitaa alumiinia sauman taakse esim. alumiinilatikka vinkoilla kiinni, sitä "päin" voi hitsata, saumasta tulee siisti molemmin puolin. Ei tietysti onnistu tankissa, kun se latikka pitäs saada myös pois. Lisäks alumiini imee lämpöä itseesä jolloin pellin "vetely" on pienempää.
Jos käytätte putkessa sisäkaasua, mikä on paljon parempaa kuin juuritahna,muistakaa teipata putken toinen pää umpeen ja siihen teippiin pieni reikä n.3-4mm.
Näin putkessa on sopiva paine ja saumasta tulee tasainen. jos ei tee reikää, paine putkessa nousee ja sula pamahtaa silmille!
Sisäkaasun voi ottaa tuplamittarilla samasta pullosta,kun koneelle. tai jos halutaan todella hyvä otetaan formier kaasua!
Teippinä maalarinteippi on hyvä,kestää jonkin verran lämpöä, jos sauma on lähellä putken päätä, käytetään tinateippiä, kestää paljon lämpöä!
Kemppin maskin olen havainnut parhaaksi, sellainen missä on tumman lasin olla n.30mm korkea oranssi lasi, siitä näkee sopivasti aloitukset, mut ei kuitenkaan tuu sähköä silmiin!
Jos kuitenkin jostain syystä on sähköä silmissä ensiapuna toimii, kuoritut raa`at perunat silmiin!

[kimmos]

Kun on tullut toistakymmentävuotta Kemppihuoltoa pyöritettyä, niin jotakin tietoa siitäkin tarttunut.
Harmaa on hyvä yleiselektrodi, käy rauta, rosteri ja titaani. Valkoinen ja vihreä alumiinille.
Paksuus määräytyy käytettävän virran mukaan ja vaikuttaa oleellisesti syttymiseen. Liian paksu elektrodi hapettuu herkästi, koska se ei kuumene riittävästi.
1,0 DC 5...80A ja AC 5...50A, suojakaasu 5-6 l/min
1,6 DC 70...150A ja AC 30...100A, kaasu 6-7 l/min
2,4 DC 130...250A ja AC 80...150A, kaasu 7-8 l/min

Teroitus aina pituussuuntaan.
Teroitettavan kartion pituus on 1...5x elektrodin paksuus.
Pitkä kartio (5xelektrodin paksuus) = pienet virrat
lyhyt kartio (1xelektr.paksuus)= isot virrat

Mikäli hitsaukseen liittyvät asiat kiinnostavat niin kannattaa vierailla:
www.kemppi.fi ja tutustua osioon hitsausaapinen.
Jos olette hyvää ja kohtuuhintaista TIG-konetta vailla, kannattaa tutustua MinarcTig 180 koneeseen. Valovirtakone 180A TIG:llä ja todella hyvillä puikko-ominaisuuksilla.
Niin ja minä en myy koneita.

[OldFart]

.
Jos olette hyvää ja kohtuuhintaista TIG-konetta vailla, kannattaa tutustua MinarcTig 180 koneeseen. Valovirtakone 180A TIG:llä ja todella hyvillä puikko-ominaisuuksilla.
Niin ja minä en myy koneita.

Minkähän hintaan lähes aseveli saa konnee??

Olisin kiinnostunu koneesta..

[Jugi]

Kuka osaisi sanoa noin pääpiirteissään, että millaiset ominaisuudet puikkokoneelta vaaditaan, että sen saa muutettua raapaisutigiksi?

[kimmos]

Raapaisu TIG-kaapelille käy mikä tahansa tasavirtapuikkokone.
Itse konetta ei tarvitse muuttaa mitenkään. Tarvitset vain raapaisu Tig kaapelin: www.kemppi.fi >tuottetieto > Tig hitsaus > Tig polttimet
Tig-kaapeli - liittimeen ja maadoituspuristin + liittimeen. Argonpullo kaapelin kaasuletkuun ja siitä vain hitsaamaan.
AC hitsaus ei onnistu ilman suurjaksoa.

Koneita en edelleenkään myy, vaan korjaan ja huollan niitä. Hinnat selviävät lähimmältä Kemppi jälleenmyyjältä. Jälleenmyyjät: www.kemppi.fi

[mr.pannu]

kun raapaisu TIG-kaapeleille käy tavallinen invertterillä varustettu puikkokone, niin tarvitaanko koneessa ollenkaan valintakytkintä puikko/TIG ? esim. kempin 150
onko helpompi sytyttää vai mitä tuo pieni taika kytkin tekee ?

pannu-setä

[hlyytine]

Siltä varalta ettet saa vastausta keltään joka oikeasti tietäisi, esitän oman teoriani. Elikkä kun katsellaan näitä ulostulokäppyröitä manuaalista niin molemmathan (TIG ja puikko) on vakiovirtaperiaatteella. TIG:ssä monesti näissä invertteripeleissä se kuormitusalue on suorakulmio. Eli antaa max. sen virran mitä on säädetty, mutta ei hituakaan yli. Puikkomoodissa monesti se kone antaa vähän enemmänkin pienen hetken. Tämä sen takia, että puikosta tippuva sula ei jähmettyisi vaan yli normaalin virtapulssilla poistetaan se oikosulku.

Toinen mahdollisuus (ei tässä yhteydessä tosin) on nostosytytys-TIG. Puikollahan kone antaa täyden virran heti kun puikko raapaisee työkappaletta. Eihän siitä tulis mitään jos TIG-elektrodissa olisi täysi hönkä kun sen painaisee kiinni siihen. Tai ei sitä nostosytytys-TIG:ksi ainakaan voisi sanoa. Vastaus siis kysymykseesi on se, että eipä se maailma siihen kaadu, vaikkei semmosta namiskuukkelia löydy.

[Mopopoika]

kun raapaisu TIG-kaapeleille käy tavallinen invertterillä varustettu puikkokone, niin tarvitaanko koneessa ollenkaan valintakytkintä puikko/TIG ? esim. kempin 150
onko helpompi sytyttää vai mitä tuo pieni taika kytkin tekee ?

pannu-setä

Hitsailin itse kytkin puikko asennossa kun en huomannut sitä laittaa oikeaan asentoon. Hyvin luonas homma (tosin olen vasta opettelemassa TIG hitsauksen jaloa taitoa). Koitin etsiä Kempin sivuilta tietoa että mitä ko kytkin tekee mutta sieltä en asiasta tietoa löytänyt.

Laitoin muuten kotisivuilleni Vinkit osioon sepustuksen miten olen kytkenyt oman raapaisuTIGin.

[Don Quijote]

Sama juttu mulla, välillä touhutessa se taikanappi kääntyy epähuomiossa puikko-asentoon, mutta ei sillä isompaa vaikutusta tunnu olevan hitsaukseen.
Olen kuiitenkin sen verran noviisi tässä TIG-touhussa, että kaikki apu on tarpeen, niinpä teippasin vipstaakin TIG-asentoon. Varmuuden vuoksi, eipä kuse hitsit ainakaan väärässä asennossa olevan nappulan takia