joo nyt ois aika saada vinkkiä mitä tehdä kun..
pannun kiksi ei ota aina "kiinni" ja just ku polokasee kunnolla niin on
tennari maassa ja sattuu poloveen
kiksi
-
Hessu
Tuli tutustuttua tohon tennari maahan tekniikkaan ja polvi paskana.Mistä noita jimsin takemiä rattaita vai laitanko suosiolla sähkö startin.Vinkkejä ja neuvoja kuuntelen miellelläni.Viime syksynä vasta hankin ensimmäisen pyörän,sportster xl 69,eli aika noviisi.Mitä muita hilkketä tarvii hommata kuin startti mootori jos sen laittais. Onko mitenkään mahdollista että olis mollemat sähkö sekä kiksi. Tollanen löytyis tuolta onko järkee. http://cgi.ebay.com/ebaymotors/Prestoli ... dZViewItem Voisin myös ostaa moisesta pelistä kertovan manuaalin jos hinta ei päätä huimaa.
Onko tuon ikäisen rautapään lohkoissa paikka sähköstartille? Jos ei niin ei taida onnistua.
Noi edellä kuvatut neuvot koski bigtwinin kiksiä, sportissa on erilainen systeemi. Muistaakseni tuon ikäisessä rautapäässä on kytkinrummun takana sellainen hammaslevy joka on niiteillä kiinni rummussa. Siihen hammaslevyyn sitten ottaa kiinni kiksipolkimelta tulevan akselin päässä oleva vastaava levy. Olen kerran korjannut yhden rautiaisen josta oli kytkinrummun puolelta menneet kaikki hammaslevyä kiinni pitävät niitit poikki ja kiksi pyöri tyhjää. Uudet niitit tai levy hitsaten kiinni ja taas rokkaa. Toki voi ne hampaatkin olla kuluneet. Vaatii joka tapauksessa enskavedon purun että pääsee kurkkaamaan kytkimen taakse.
Noi edellä kuvatut neuvot koski bigtwinin kiksiä, sportissa on erilainen systeemi. Muistaakseni tuon ikäisessä rautapäässä on kytkinrummun takana sellainen hammaslevy joka on niiteillä kiinni rummussa. Siihen hammaslevyyn sitten ottaa kiinni kiksipolkimelta tulevan akselin päässä oleva vastaava levy. Olen kerran korjannut yhden rautiaisen josta oli kytkinrummun puolelta menneet kaikki hammaslevyä kiinni pitävät niitit poikki ja kiksi pyöri tyhjää. Uudet niitit tai levy hitsaten kiinni ja taas rokkaa. Toki voi ne hampaatkin olla kuluneet. Vaatii joka tapauksessa enskavedon purun että pääsee kurkkaamaan kytkimen taakse.
Kyllä siinä startin paikka olis ainakin pyörän myyjän puheiden mukaan ja sain viellä startinkopan kaupan yhteydessä.Kiitokset Hemulille vastauksesta.Kyllä se kiksi jollain lailla toimii mutta satunnaisesti pyörähtää tyhjää ja aika alhaalta vasta napaa kiinni. Eli olisko mahdollista olla sähköstartti sekä kiksi? Vai lykkäänkö työntämällä käyntiin. 
Tähän on pakko kommentoida. Tarina on pitkä, mutta asiaan kuuluva ja käsittelee rautiksen käynnistämista laajemminkin, koska lipsuva kiksi ei ole yleensä se ainoa ongelma, vaikka itsekin ensin luulin niin - lue jos kiinnostaa, ohita jos ei kiinnostajuntti76 kirjoitti: kiksi jollain lailla toimii mutta satunnaisesti pyörähtää tyhjää ja aika alhaalta vasta napaa kiinni.
Itselläni '71 rautiksessa on samoja ongelmia ja juuri niiden takia sain koko pyörän ylipäänsä ostettua, koska ed. omistaja katkaisi jalkansa tosi pahasti harjoiteltuaan polkemista kolmatta päivää. Sairaalasta päästyään hän myi pyörän minulle. Toisen onnettomuus voi olla joskus toisen onni
Kun aloin käynnistysharjoitukset, minulla olivat molemmat jalat mustana, ei siis pelkästään mustelmilla polvista alaspäin
Suunnittelin sähköstarttia, mutta eräs kokenut harrastaja puhui minut ympäri. Nyt olen hänelle kiitollinen, sillä rautiksen ajokokemus alkaa jo siitä, kun lähestyy kunnioittaen pyörää aina pienen jännityksen vallassa käynnistymisen suhteen. Silti siitäkin nauttii. Miten sitten pääsin sinuksi käynnistyksen ja lipsuvan kiksin suhteen?
- sisäistin, että rautis käynnistyy joka kerta yhdellä (ei siis välttämättä ensimmäisellä) polkaisulla. Hiki päässä hulluna polkemalla saa vaan ne polvivammat eikä pyörä silti käynnisty
. Miten tähän päästiin, selviää seuraavasta...- annan pyörän levätä seisontatuella vinossa, en pidä sitä pystyasennossa
- vaihdoin kumisen pedaalin kromatun tilalle
- uusin kaikki normaalit vermeet, tulpat, kärjet ja konkan.
- huolsin jumittavan keskipakosäätimen
- opettelin hakemaan sytytykselle oikean ajoituksen. Minun mielestäni oikea ajoitus on se, jolla kone käynnistyy helpoimmin. Se ajoitus ei välttämättä ole suinkaan sama, jonka strobovalo antaa tarkastusluukusta. Sain entiseltä rautismieheltä ohjeen, jonka mukaan rautiksen sytkässä on 2 asentoa, toisessa se ei lähde käyntiin ja toisessa se ei ota kierroksia
Tämä ei onneksi pidä paikkaansa 
Minulla oikea ajoitus löytyy siitä välistä, kun kone ei potkaise takaisin eikä jysäytä imusarjaan, mutta silti lähempää takapotkua kuin etupotkua 
Voiko sen selvemmin enää sanoa... 
- säädin kantavat venttiilit, että sain puristukset koneeseen myös kuumana Tämä on erittäin tärkeä pointti, jota en alkuun tajunnut, kun pyörä kuitenkin jotenkin aina käynnistyi vaikka polvet mustana!
- huomasin, että jos yrittää polkaista siitä ylimmästä mahdollisesta pisteestä, josta veivi ottaa kiinni, on todennäköisyys lipsahdukselle suuri ja kipu polvessa kovempi.
- huomasin, että käynnistykseen riittää kun kone pyörähtää kerran sytyksen "yli", joten oikean käynnistyspolkaisun voi hakea huoletta siitä vaakatasosta, ei ylhäältä!
- opettelin kuuntelemaan konetta kun hain hitaasti polkemalla oikeaa starttihetkeä
Näillä eväillä rautis lähtee joskus ekalla ja yleensä ihan muutamalla polkaisulla enkä asentaisi enää sähköstarttia, vaikka sen joku lahjoittaisi minulle! Polvien mustelmat ovat parantuneet ja lipsuva kiksi ei lipsahda juuri koskaan enää, kun ei yritä polkaista ylhäältä. Ja jos lipsahtaakin, ei lipsahda korkealta, eikä polvi osu iskarin yläpäähän tai öljytankkiin.
Tämän laillani uuden rautismiehen kertomuksessa vielä yksi kohta vaatii kommenttia "aika alhaalta vasta napaa kiinni" - miten alhaalta on aika alhaalta? Jos se on vaakataso, se on juuri oikea paikka
Jos se on alempaa, säädä venttiilit lämpimästä koneesta kun se on jäähtynyt sen verran, että sen kimppuun voi käydä. Huomioi, että työntötangot pyörivät kevyesti! Mainitsinko jo, että oletko jo säätänyt venttiilit? Koko käynnistyksen kruunaa vielä tietenkin kyseiselle pyörälle sopiva kaasun/ryypyn käyttö, ja toiminta tilanteessa, jossa pyörä kastelee tulppia - näihin en mene tässä kommentissa lainkaan
Ja jos et kärsi ostaa oikeaa shopmanuaalia, niin osta edes Clymer (Alfamerissa noin 40e) - vaikka sen moni haukkuu lyttyyn, niin siitä olen saanut monta hyvää ohjetta uutena HD-harrastajana!
Niitä kiksin rattaita ei sitten kannata vaihtaa yksitellen, vaan aina molemmat osapuolet.
Myös polkaisutekniikalla on iso merkitys. Jos sotkee miten sattuu, lyhenee rattaiden kestoikä huomattavasti. Ensin pitäisi "varovasti" varmistua, että räikkäratas on mennyt tilaansa ja sitten vasta täysillä paino päälle. Yleensä nuo rattaat ei kestä kovin montaa ylilyöntiä, kun muuttuvat epävarmoiksi. Silmällä ei välttämättä huomaa, mutta ei vaan pidä.
XLH:ssa on startin paikka -67 alkaen, mutta CH:ssa vasta myöhemmin 70-luvulla. Kiksin voi jättää toimintaan, vaikka laittaakin startin.
Tarvitaan puoli kopallista muutakin romua rautikseen starttimoottorin lisäksi, ei aivan halpa homma. Joskus markka-aikana meni 3000mk sinne öljysäiliön alle.
Myös polkaisutekniikalla on iso merkitys. Jos sotkee miten sattuu, lyhenee rattaiden kestoikä huomattavasti. Ensin pitäisi "varovasti" varmistua, että räikkäratas on mennyt tilaansa ja sitten vasta täysillä paino päälle. Yleensä nuo rattaat ei kestä kovin montaa ylilyöntiä, kun muuttuvat epävarmoiksi. Silmällä ei välttämättä huomaa, mutta ei vaan pidä.
XLH:ssa on startin paikka -67 alkaen, mutta CH:ssa vasta myöhemmin 70-luvulla. Kiksin voi jättää toimintaan, vaikka laittaakin startin.
Tarvitaan puoli kopallista muutakin romua rautikseen starttimoottorin lisäksi, ei aivan halpa homma. Joskus markka-aikana meni 3000mk sinne öljysäiliön alle.
Allekirjoitan kyllä nämä Pertin viisaudet, jos en väärin muista niin 1000:n ( eli -72) CH lohkossa on paikka startille mutta kytkimessä ei välttämättä ole hammaskehää. Startin lisääminen vaatii kuten Pertti mainitsi vähän muutakin kuin pelkän starttimoottorin eli tarvit akkutelineen 32Ah akulle+ akun öljysäiliön starttireleen johtosarjan....ja jotain pientä....Pertti kirjoitti:Niitä kiksin rattaita ei sitten kannata vaihtaa yksitellen, vaan aina molemmat osapuolet.
Myös polkaisutekniikalla on iso merkitys. Jos sotkee miten sattuu, lyhenee rattaiden kestoikä huomattavasti. Ensin pitäisi "varovasti" varmistua, että räikkäratas on mennyt tilaansa ja sitten vasta täysillä paino päälle. Yleensä nuo rattaat ei kestä kovin montaa ylilyöntiä, kun muuttuvat epävarmoiksi. Silmällä ei välttämättä huomaa, mutta ei vaan pidä.
XLH:ssa on startin paikka -67 alkaen, mutta CH:ssa vasta myöhemmin 70-luvulla. Kiksin voi jättää toimintaan, vaikka laittaakin startin.
Tarvitaan puoli kopallista muutakin romua rautikseen starttimoottorin lisäksi, ei aivan halpa homma. Joskus markka-aikana meni 3000mk sinne öljysäiliön alle.
You live more in 5 minutes on a bike like this going flatout, than some people live in a lifetime.
-Burt Munro
-Burt Munro
Ja jos vielä yrittää löytää siihen kytkimen puolelle koneistetun rattaan eikä sellaista prässättyä (joka niissä seteissä yleensä tuntuu olevan mukana) niin saattaa pysyä polvi pitkäänkin ehjänä.Pertti kirjoitti:Niitä kiksin rattaita ei sitten kannata vaihtaa yksitellen, vaan aina molemmat osapuolet.
Affe
PS. Tämä on sitten sarjassa "älä tee niin kuin minä teen vaan tee niin kuin minä käsken"
