On hyvä muistaa, että toisen maailmansodan loppuvaiheessa jenkit pommittivat periaatteessa koko japanilaisen teollisuuden maan tasalle; jostain oli lähdettävä liikkeelle. Jälleenrakentamisen tuloksena syntyneet uudet tehtaat oli alusta alkaen rakennettu otollisiksi suurille sarjavalmistusprogeille. Voittajavaltioilla oli käytössään ne samat vanhat tehtaat koneineen ja tuotantotapoineen.
Ja sitten Banzai-maassa tehtiin jotain todella kovaa, mihin Eurooppa ja USA eivät pystyneet silloin vastaamaan. Se peli oli vuonna 1969 Tokion MP-näyttelyssä lanseerattu Honda CB 750.
Kilparadoilla oli jo aiemmin nähty moisia pelejä (mm. MV-Agusta, Gilera, AJS, Honda). Mutta ilmajäähdytteistä, nelisylinteristä, kannen yläpuolisilla nokilla ja sähkökäynnistyksellä varustettua tuotantopyörää ei ennen tuolloin esiteltyä tuuttihondaa oltu nähty kuin päiväunissa.
Tuutti oli hyvännäköinen ja hinnaltaan edullinen verrattuna sen hieman aiemmin esiteltyihin brittikilpailijoihin, 3-sylinterisiin Triumph Tridentiin ja BSA Rocket 3:een.
Voidaan sanoa, että tuutti löi paremmuudellaan viimeisen niitin sen aikaiselle brittiläiselle moottoripyöräteollisuudelle ja aiheutti jenkeissä sen, että USA-valtion (HD:n silloinen omistaja) piti ryhtyä tiukkoihin tuontisäännöstelytoimiin. Mutta ei se kesää tehnyt maassa, jossa liputetaan joka kadun kulmassa yksilön vapauden puolesta.
Loppuvirke: Ei moottoripyörää ole keksitty Amerikassa eikä edes V2-konstruktiota - ne keksittiin Euroopassa. Myös HD on kopioinut: sotapyörä XA oli kopio BMW:n lättäpäästä ja 125-kuutioinen Hummer oli BSA/NSU.
Joidenkin (yleensä vasta vuosi kuvioissa pyörineiden "punaniskojen")kannattais hiukka feidata HD-navan ympärillä pyörimistä ja tunnustaa, että prätkäosaamista löytyy pirusti kaikkialta ja myös Euroopasta, jossa tuo hauska 2-pyöräinen keksittiin.
Prätkäily on hauska, ja parhaimmillaan monikulttuurinen harrastus ja elämäntapa. Historia on lahjomaton, sille ei kannata silmiä ummistaa.
Kaikella ystävyydellä, masa
...
