Tekniikka on niinkuin se on tehtaalla tehty ja suunniteltu, huollot tehty, mutta ei ole kyläsepät ruuvaillu mitään dyna syttyjä, s&s, vance&hines tai nokka virityspaskaa kiinni.
Hmmm...
Varsin mielenkiintoinen näkökulma. Tehtaan insinööri on kyllä asian ajatellut siten, että vähintää hengityksenparannus tehdään joka pyörään. Koska vasta silloin moottori toimii kuten se on suunniteltu ja myös kestää paremmin.
...kele, tämmöisiin pikkuhommiin ole ennenkään mitään ns. ammattimiestä tarvinut pyytää.
FLHTK -11
Aina ei kyllä tuo virittäminen ole hyväksi jos se on tehty ilman mitään tietotaitoa, itsekkin on tullut tehtyä noita kokeilu virityksiä joissa teho on yleensä laskenut vähintään sen 10% ja samalla saatu mukavan surkea luotettavuus.
Eipä tarvi kun lukea techboardia taakse päin niin huomaa, otsikoita joissa esiintyy röpeltää, käyntiongelmia, paukuttaa putkeen, yskii kaasarista jne. Kun lukee juttuja tarkemmin niin taustalla on yleensä viritykset, jotka ei ole ihan kohdalleen säädetty.
Itse en ainakaan ostaisi pyörää jota on viritelty koska ei ole mitään takeita kuinka se on tehty tai mitä on jätetty tekemättä. Ongelmia seuraa tavalla tai toisella. Eikö ole mukavampi nauttia ajamisesta juuri hankitulla pyörällä kun heti alkaa painimaan jonkun kaasarin suutinkoon kanssa? Tai jännittää kokoajan että kuuluuko toi kolina veivilaakerista, onkohan edellinen omistaja stroukatessan tarkistanut sen?
Viritys mielessäkin olis mukava lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä eli virittämättömästä vehkeestä.
Vaikka ei mulla muuten ole virittämistä vastaan.
Ei ohjekirjan mukaan ainakaan kuulu tehdä mitään hengityksen parannusta... no joo leikki sikseen.
Toi viritys on kyl sellainen juttu, että kun on soitellut itse duunatulla Urheilupyörällä ja vaihtaa sen Guntherin raiskaamaan vakio Softiin niin alkaa kaivata sitä viritystä!
Kokeilkaa vaikka, siinä on ajamisen ja tekemisen riemua kun se oikeesti kulkeekin jotenkin eikä kaiken maailman ladakuskit näytä perävaloja.
Nimim -20 Kw +128 kg
Paha saa aina palkkansa, muut joutuvat tulemaan toimeen päivärahoilla...
Mopopoika on totaalisen oikeassa Gyntteristä. Hommasin itse Gyntteri softarin joitakin vuosia sitten.....jeesus mikä raiskattu paska. Eipä siitä tullut maksettua täyttä hintaa mutta osia on mennyt aivan helvetisti(luetaan rahaa).
Virittely...hmmm. Kyllä perkeleessä. Ehän tuollainen vakio 80-luvun softi minnekkään kulje. Kaveri paineli edelliskesänä Intruderilla ohi laulaen.......tänä kesänä ei sitten mennytkään enään vaikka Intikasta on mitattu 96 heppaa koneesta. Virittäminen on ihan jees, perussääntönä on laadukkaat osat, ammattitaito, ymmärrys ja sitä rahaa taas kerran.... ja jos ei itse osaa niin kysyy viisaammilta
Viritys tulisi aloittaa miettimällä ensin minkälaista ajoa pyörällä ajetaan, sen jälkeen vasta ihmetellään mitä palikoita laitetaan.
Hemulin lausumaa viisautta lainatakseni: kun valitset nokka-akselia kahdesta vaihtoehdosta ota se lievempi...
Yleensä laadukkailla osilla päästään helpommin toivottuun tulokseen.
Mielestäni yleisimpiä virheitä ovat:
Valitaan liian "kireä" nokka-akseli
Vaihdetaan sopimaton kaasutin ( CV:llä pärjää hyvinkin pitkälle)
Vaihdetaan liian avoin putkisto ( dragpipe on drag stripille)
Ei muisteta että pyörä tarvii saada myös pysähtymään
You live more in 5 minutes on a bike like this going flatout, than some people live in a lifetime.
-Burt Munro
Ja kun lähdetään vanhaa pyörää virittämään niin ensimmäinen toimenpide pitäisi olla perusteellinen kunnostus - ei se kaupan kireimmän nokka-akselin asentaminen ...
Mitä tulee tehtaan insinöörin ajatusmaailmaan niin kehtaanpa väittää että jos insinööri olisi saanut päättää olisi vakioevossakin toistakymmentä heppaa enemmän. Mutta kun päätökset sanelee ympäristöviranomainen ja tehtaan voimavarat kuluvat sen miettimiseen miten moottorin saa kuristettua niin tukkoiseksi että se läpäisee päästövaatimukset.
Siinä mielessä Jarikin on oikeassa että itsekin mieluummin lähden virittämään neitseellistä moottoria. Silloin ei tarvitse kuluttaa aikaa ja rahaa jonkun turakaisen viritelmien korjaamiseen. Sytkät, kaasarit ja putket on kuitenkin sellaista palikkaa mitkä on helppo vaikka myydä eteenpäin jos ne ei jostain syystä satu miellyttämään. Kaikista pahinta on löytää "ihan itse" portatut kannet joista ei saa käyttökelpoisia enää kuin täyttöhitsaamalla.
Sepillä ja Hemulilla taas kunnon aasiaa! Mieto piristys tuottaa yllättävän paljon mukavuutta mopolla liikkumiseen, liika laittaminen rikkoo vain helposti paikkoja ellei sitten tee kerralla kaikkia. Toisaalta, kun pienestä tehosta lähtee se pienikin lisäys tuntuu.
Toi peruskunnostaminen on muuten ihan hyvä juttu, laitumella olevat hepoiset tulevat yllättävän kivasti takaisin...
Ettei käy niinkuin John Wayne-vainaalle, eestiks dubatussa Rio Bravossa sankari astuu ulos saluunasta pariovet heilahtaen ja loihe lausumaan "kussa mu hopunen?"
Paha saa aina palkkansa, muut joutuvat tulemaan toimeen päivärahoilla...
hemuli kirjoitti:Ja kun lähdetään vanhaa pyörää virittämään niin ensimmäinen toimenpide pitäisi olla perusteellinen kunnostus - ei se kaupan kireimmän nokka-akselin asentaminen ...
Tätä olen pitänyt perusasiana jota ei edes mainita, pitäis olla lähes itsestään selvää. Ei valmiiksi lähes loppuun ajetun moottorin virittämisestä yleensä aiheudu kuin harmia. Moottorin hengityksen parantamista ( putsari+putkisto) en vielä laske virittämiseksi.
You live more in 5 minutes on a bike like this going flatout, than some people live in a lifetime.
-Burt Munro
