Tuoretta tietoa tehopainosuhdevakuuttamisesta
Tuoretta tietoa tehopainosuhdevakuuttamisesta
Jeps, itse olen alalla töissä jossa vakuutusyhtiöt nuoleskelee ja juuri kuulin pohjolan edustajalta että tehopainosuhdevakuuttaminen tulee ensi vuoden alussa. Myös IF-Sampon edustaja on sanonut että heillä asia on käsittelyssä. Mutta huomion arvoista on että pohjolalla se oli jo "päätetty".
Älkääs nuolasko
En haluaisi olla pahan ilman lintu mutta silti veikkaan, että uudistuksen myötä kyykkien maksut nousee ja muut pysyy ennallaan tai nousee vähemmän.
Aivan turha kuvitella, että H-D:n maksut tulisivat alenemaan.
Aivan turha kuvitella, että H-D:n maksut tulisivat alenemaan.
Jos Pohjola toteuttaa uuden vakuutushinnoitteluperusteen jo ensi vuoden alusta - mitä rehellisesti sanoen epäilen - joutuvat muutkin yhtiöt siirtymään samaan leiriin muutaman kuukauden sisällä. Muuten koko liikennevakuutuskenttä menee umpisolmuun kun kyykkykuskit suurine korvausvaatimuksineen suorittavat joukkopaon uutta järjestelmää käyttävästä yhtiöstä ja kustomikuskit loikkaavat oitis uuteen systeemiin.
Tämä mielipide kuultuna viisi minuuttia sitten suoraan edellä mainittuihin yhtiöihin kuulumattomalta vakuutusmyyjältä jonka yhtiössä ei oltu ainakaan julkisesti tiedotettu asiasta.
Tämä mielipide kuultuna viisi minuuttia sitten suoraan edellä mainittuihin yhtiöihin kuulumattomalta vakuutusmyyjältä jonka yhtiössä ei oltu ainakaan julkisesti tiedotettu asiasta.
Paljonko uusissa harrikoissa on tehoo? Siis sellasta tehoo jota tässä tehopainovakuutuksessa voidaan käyttää?
Mun rautapään otteessa lukee että 45kW, eli 61hp. Painoa on 230kg, joka nyt on vähän yläkanttiin. Kuulostaa suht reilulta että tollasesta vanhasta romusta pitäis sit maksaa isompia vakuutusmaksuja kuin esim. uudesta RoadKingistä, tai itseasiassa kai mistä tahansa uudesta BT:stä. Käsittääkseni uudessa RoadKingissä ei ole 90:tä hevosvoimaa joka vaadittaisiin samaan tehopainosuhteeseen...
"Onneksi" omasta tallista löytyy vielä 150hp/190kg Triumph rautsikan lisäks, ei pääse liian pieniks vakuutusmaksut...
Mun rautapään otteessa lukee että 45kW, eli 61hp. Painoa on 230kg, joka nyt on vähän yläkanttiin. Kuulostaa suht reilulta että tollasesta vanhasta romusta pitäis sit maksaa isompia vakuutusmaksuja kuin esim. uudesta RoadKingistä, tai itseasiassa kai mistä tahansa uudesta BT:stä. Käsittääkseni uudessa RoadKingissä ei ole 90:tä hevosvoimaa joka vaadittaisiin samaan tehopainosuhteeseen...
"Onneksi" omasta tallista löytyy vielä 150hp/190kg Triumph rautsikan lisäks, ei pääse liian pieniks vakuutusmaksut...
Viimeksi muokannut veeäm, 09:12 12.10.2005.. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Joskus aikoinaan rautiksella olin rekisteröinti katsatukseessa ja pyörä työnnettiin puntariin ja tulos on 240 kg 
eli rautaa on kyseessä oli XLH ja tehoa paperin mukaan 45kW/61hp.
Huhumyllyyn vähän vettä vakuutusyhtiössä työskentelevältä henkilöltä kuulin että seisontailmoitukset menisi AKE:n hoitoon ja siitä peritään sen jälkeen 9 egen maksu tai vaihto-ehtoisesti kilvet viedään konttorille seisonnan ajaksi kaikista muutoksista tietenkin maksetaan se normi 9 egen maksu kuten muistakin rekisteriotteen muutoksista
eli rautaa on kyseessä oli XLH ja tehoa paperin mukaan 45kW/61hp.Huhumyllyyn vähän vettä
vakuutusyhtiössä työskentelevältä henkilöltä kuulin että seisontailmoitukset menisi AKE:n hoitoon ja siitä peritään sen jälkeen 9 egen maksu tai vaihto-ehtoisesti kilvet viedään konttorille seisonnan ajaksi kaikista muutoksista tietenkin maksetaan se normi 9 egen maksu kuten muistakin rekisteriotteen muutoksista You live more in 5 minutes on a bike like this going flatout, than some people live in a lifetime.
-Burt Munro
-Burt Munro
) ole juuri sellainen?Joo siis mikä tossa niin hienoa on, on juuri se että kaikki yhtiöt alkaa nyt toimimaan johonkin suuntaan, jos Pohjola tosiaan sen tekee ekana.
Kyllä mä silti uskon että muutkin tekijät kuten pyörän ikä, tulee silti vaikuttamaan ihan samalla tavalla kun ennenkin. Eli tuskin tarttee olla huolissaan että uusien pyörien vakuutukset olis halvempia kun uusien...
Kyllä mä silti uskon että muutkin tekijät kuten pyörän ikä, tulee silti vaikuttamaan ihan samalla tavalla kun ennenkin. Eli tuskin tarttee olla huolissaan että uusien pyörien vakuutukset olis halvempia kun uusien...
Re: Tuoretta tietoa tehopainosuhdevakuuttamisesta
Tää on ihan perseestä.rahi kirjoitti:Jeps, itse olen alalla töissä jossa vakuutusyhtiöt nuoleskelee ja juuri kuulin pohjolan edustajalta että tehopainosuhdevakuuttaminen tulee ensi vuoden alussa. Myös IF-Sampon edustaja on sanonut että heillä asia on käsittelyssä. Mutta huomion arvoista on että pohjolalla se oli jo "päätetty".
Tehopainosuhdeko se ratkaisee, kun oikealta tulee auto eteen, busakuski kiertää sen sujuvasti, mutta voblaavalla kopterilla ei edes uskalla yrittää vastaohjausta. Sitten kun osuu, farkut, nahkaliivit ja avopotta eivät paljon suojaa, ja taas tuli kalliita henkilövahinkoja. No pannaan maksumiehiksi nuo lompakkobikerit joilla on varaa (lue halua) ostaa ajettavia pyöriä ja asiallisia varusteita. Bonusjärjestelmä romukoppaan!!!!
Tuossa toisessa ketjussa joku kirjoitti pyörien olevan nykyään turvallisempia kuin ennen, tokihan näin onkin, mutta ne kalliit vahingot ovat henkilövahinkoja ja niihin vaikuttaa ajovarusteiden paraneminen oleellisesti. Ja ennenkaikkea asenne ajo-ominaisuuksiin, rakennemuutosten vaikutukseen niihin ja tietysti ajovarusteisiin.
Tehopainosuhde, my ass!
Viimeksi muokannut Karppa, 10:00 21.10.2005.. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Karppa on vaan hyvä ja rauhoittuu... Jos auto ajaa kolmion takaa eteen niin ei niitä vahinkoja siitä tehopainosuhdevakuutuksesta makseta - vaan sen auton vakuutuksesta. Syyllinen osapuoli (tai siis vakuutusyhtiö) on aina maksumies.
Sen sijaan kun tupperwaarakuski keulii kahtasataa lepikkoon omaa tyhmyyttään niin silloin käydään motoristin v-yhtiön kukkarolla.
Painavien ja matalatehoisten pyörien ajotapa on keskimäärin rauhallisempi kuin kg/hv rakettien kuskeilla. Tämä taas johtaa vähentyneisiin itseaiheutettuihin onnettomuuksiin, ehkä jopa muutkin onnettomuudet vähentyvät kun on aikaa reagoida siihen kolmion takaa tulevaan kotiloon.
Sen sijaan kun tupperwaarakuski keulii kahtasataa lepikkoon omaa tyhmyyttään niin silloin käydään motoristin v-yhtiön kukkarolla.
Painavien ja matalatehoisten pyörien ajotapa on keskimäärin rauhallisempi kuin kg/hv rakettien kuskeilla. Tämä taas johtaa vähentyneisiin itseaiheutettuihin onnettomuuksiin, ehkä jopa muutkin onnettomuudet vähentyvät kun on aikaa reagoida siihen kolmion takaa tulevaan kotiloon.
-
mcmies
Vakuutusmaksujen oikeudenmukainen hinnoittelu ei ole (sekään) ihan helppo asia. Lähtökohtahan on se, että onnettomuuksia aiheuttavat ihmiset, eivät moottoripyörät. Tässä mielessä teho-paino-suhde ei ole oikea peruste vakuutusmaksun määräytymiselle.
Vakuutuksenantajan ongelmana uutta vakuutusta myönnettäessä ja hinnoiteltaessa on kuitenkin tiedon puute: riskialttiiden kuljettajien yksilöiminen edellyttää yksilöllistä tietoa kunkin kuljettajan ajokäyttäytymisestä. Sitä taasen ei yleensä ole saatavilla.
Erilaisia tilastollisia todennäköisyyksiä kuitenkin voidaan esittää. Onnettomuusriskiä voidaan arvioida esimerkiksi suhteessa kuljettajan ikään, asuinpaikkaan ja sukupuoleen. Tässä myös teho-paino-suhde astuu kuvaan: tilastollisesti tehokkailla ärräpyörillä ajetaan enemmän onnettomuuksia kuin laiskoilla customeilla. Tilastollinen onnettomuusfrekvenssi voidaan määritellä jopa merkki- ja mallikohtaisesti, mikä johtaa jopa teho-paino-suhdetta tarkempaan riskianalyysiin. Ruåtsalaiset tekee juuri näin, tosin hinnoittelu seuraa aika pitkälti sitä, mikä se olisi puhtaasti teho-paino-suhteeseen perustuen. "Kerro minulle millä pyörällä ajat, niin kerron sinulle, millainen kuljettaja olet" - lausuma pitää tilastollisesti paikkansa.
Mitä tästä sitten pitäisi seurata? Mun mielestä uuden vakuutusmaksun lähtötaso pitäisi määrätä yllä mainittuja tilastollisia todennäköisyyksiä hyväksi käyttäen. Tällöin nuori Vantaalla asuva mieskuljettaja, joka ajaa kilogikserillä, maksaa lähtökohtaisesti aika paljonkin korkeampaa maksua kuin Pohjanmaalla
asuva vanhempi kuljettaja, joka ajaa H-D:lla, sillä mm. tilastollinen onnettomuusfrekvenssi on H-D:lla paljon matalampi.
Yksittäistä kuljettajaa koskevaa tietoa vakuutusyhtiö saa vain ajan kuluessa. Vakuutusmaksuihin täytyy tästä syystä liittyä bonusjärjestelmä, jossa juuri kyseisen kuljettajan onnettomuusalttius huomioidaan. Jos vahinkoja ei satu, on maksuja alennettava. Gikserikuskin kohdalla bonusjärjestelmä voisi periaatteessa olla jyrkempi kun H-D-kuskin siten, että maksimibonuksilla molempien maksut ovat samansuuruisia. Tällöin tulee lopulta huomioiduksi sekin, että pyörä ei aiheuta onnettomuuksia, kuljettaja ne aiheuttaa.
Tämän aamun filosofinen epistola koskee siis liikennevakuutusta. Kolarikaskossa kehiin astuvat myös pyörän arvo ja korjauskustannukset. Esimerkiksi H-D:n osalta orgisvaraosien sikamaisen kalliit hinnat saattavat nostaa maksuperustetta.
Vakuutuksenantajan ongelmana uutta vakuutusta myönnettäessä ja hinnoiteltaessa on kuitenkin tiedon puute: riskialttiiden kuljettajien yksilöiminen edellyttää yksilöllistä tietoa kunkin kuljettajan ajokäyttäytymisestä. Sitä taasen ei yleensä ole saatavilla.
Erilaisia tilastollisia todennäköisyyksiä kuitenkin voidaan esittää. Onnettomuusriskiä voidaan arvioida esimerkiksi suhteessa kuljettajan ikään, asuinpaikkaan ja sukupuoleen. Tässä myös teho-paino-suhde astuu kuvaan: tilastollisesti tehokkailla ärräpyörillä ajetaan enemmän onnettomuuksia kuin laiskoilla customeilla. Tilastollinen onnettomuusfrekvenssi voidaan määritellä jopa merkki- ja mallikohtaisesti, mikä johtaa jopa teho-paino-suhdetta tarkempaan riskianalyysiin. Ruåtsalaiset tekee juuri näin, tosin hinnoittelu seuraa aika pitkälti sitä, mikä se olisi puhtaasti teho-paino-suhteeseen perustuen. "Kerro minulle millä pyörällä ajat, niin kerron sinulle, millainen kuljettaja olet" - lausuma pitää tilastollisesti paikkansa.
Mitä tästä sitten pitäisi seurata? Mun mielestä uuden vakuutusmaksun lähtötaso pitäisi määrätä yllä mainittuja tilastollisia todennäköisyyksiä hyväksi käyttäen. Tällöin nuori Vantaalla asuva mieskuljettaja, joka ajaa kilogikserillä, maksaa lähtökohtaisesti aika paljonkin korkeampaa maksua kuin Pohjanmaalla
asuva vanhempi kuljettaja, joka ajaa H-D:lla, sillä mm. tilastollinen onnettomuusfrekvenssi on H-D:lla paljon matalampi.Yksittäistä kuljettajaa koskevaa tietoa vakuutusyhtiö saa vain ajan kuluessa. Vakuutusmaksuihin täytyy tästä syystä liittyä bonusjärjestelmä, jossa juuri kyseisen kuljettajan onnettomuusalttius huomioidaan. Jos vahinkoja ei satu, on maksuja alennettava. Gikserikuskin kohdalla bonusjärjestelmä voisi periaatteessa olla jyrkempi kun H-D-kuskin siten, että maksimibonuksilla molempien maksut ovat samansuuruisia. Tällöin tulee lopulta huomioiduksi sekin, että pyörä ei aiheuta onnettomuuksia, kuljettaja ne aiheuttaa.
Tämän aamun filosofinen epistola koskee siis liikennevakuutusta. Kolarikaskossa kehiin astuvat myös pyörän arvo ja korjauskustannukset. Esimerkiksi H-D:n osalta orgisvaraosien sikamaisen kalliit hinnat saattavat nostaa maksuperustetta.