Elektroninen sytkä ==> kärkisytkäksi?

[Jorke]

Olen harkinnut vaihtaa tuon elektronisen sytkä kärkisytkäksi koska Cranen HI-4 sytkässä oli ongelmia (varmaan 10 kertaa hyyty tien päällä). Paikalla on nyt 883:n sytkä ja kilkattaa kuumalla koneella liikennevaloista lähtiessä kun joutuu väännättämään aika paljon harvojen välityksien takia.

Onko järkeä vaihtaa kärkisytkää tuommoseen -87 Sportsteriin VOESin ja elektronisen tilalle? Muuttuuko alavääntö, bensankulutus ym. paljon?

Kärkisytkää puoltaa muutana asia kuitenkin mulla:
- pääsee eroon ylimääräisistä johdoista
- pääsee eroon VOES-kytkimestä
- pystyy korjaamaan tien päällä kärjellistä sytkää
- pystyy ajaa patterilla kotiin kun akku sippaa
- yksinkertainen

[hemuli]

Saksalaisethan tekevät paljon noita kärkikonversioita. Ei ole ihan yksi tai kaksi uudempaa gynttereistä tullutta evolaa mistä olen löytänyt kärjet sieltä missä pitäisi olla elektroniikkamokkula.

Vaihto sinänsä on helppo, joudut hommaamaan sen mekaanisen ennakkolimppupaketin ja kärkilevyn, samoin puola pitää vaihtaa. Kärkisytkän ainoat huonot puolet ovat suurempi (?) huollon tarve ja aavistuksen heikompi kipinä. Plussapuolet Jorke jo mainitsikin.

[Jorke]

Vaihto sinänsä on helppo, joudut hommaamaan sen mekaanisen ennakkolimppupaketin ja kärkilevyn, samoin puola pitää vaihtaa.

Juu, eilen katselin niitä paketteja jossa on kaikki jakajan osat niin oli tuossa vähän reilu 40?.

Ja eiks myös tulpanjohdot tarvi vaihtaa kuparisiin?

Mietiskelin tota että mikäköhän on siihen syynä että tuo 3 ohmin puola ei käy oikein kärkisytkän kanssa?

Käsittääkseni 5 ohmin puola pelaa kärjettömässä mut antaa heikompaa kipinää...

[Vieras]

ei tarvitse vaihtaa kuparisiin, Magneetto tarvii kuparijohdot, joten jos sellaiset haluat tulee kalliix ku pitää laittaa mankku

Pannu aikoinaan ainakin pelitti hyvin hiilikuitujohdoilla.

Jack

[hemuli]

Ihan tavalliset hipo-johdot riittää, puolasta en sitten tiedä - polttaisiko kärjet nopeammin jos vastusta on vähemmän? Toisin päin ei toimi, kärjetön vaatii sen matalaohmisen puolan.

[hlyytine]

Kärjettömässä sytytyksessähän puolaa käytetään tavallaan vain energiaan siirtoon. Se lataa konkan (ei ole sama funktio mitä kärjellisessä) ja napsauttaa ampua sen latingin puolan ensiön läpi ja toisiosta tulee kipunoita. Jos on iso vastus, niin virran nousun nopeus pienenee, sitä kautta indusoituva jännite toisiossa ja kipinä on mitä on. Voi toimiakin, mutta ei niin hyvin kuin matalavastuksinen.

Kärjellisessä sytytyksessä sen sijaan sitä energiaa varastoidaan siihen puolan sydämeen ja sitten kärkien auetessa se energia pakkautuu puolasta tulppaan aiheuttaen kypeniä. Jos on kolme- ja viisohmiset puolat, niin ei ne kärjet kärtsää vaikka olisi kolmeohminenkin. Pari asiaa sen sijaan mulle tulis mieleen: ensiksikin, kärjettömässä puolaan menee sähköä silloin kun kipinän on tarkoitus hypätä, kärjellisessä just päinvastoin. Eli seisoksissa oleva kone (kärjet kiinni) lämmittää matalaohmista puolaa paljon enemmän kuin suuriohmista. Toisekseen, puolan sydämen magneettiset ominaisuudet on erilaisia. Raudalla yms. kun on tietty piste, minkä yli magneettikentän tiheys ei voi kasvaa ja kärjettömälle tarkoitettuun puolaan ei välttämättä varastoidu tarpeeksi energiaa kärkikäytössä, että kipinä olisi hyvä.

Eli lyhemmin sanottuna, kyllä mikä puola voi toimia missä tahansa systeemissä. Mutta on just mahdollisuus olla prikulleen päinvastoin. Yleensä ei voi mennä metsään pahasti jos käyttää tarkoitukseen tarkoitettua puolaa, mutta ei se sitä sano, että se olisi ainut mahdollisuus.

[Sepixlh]

Kärjettömässä sytytyksessähän puolaa käytetään tavallaan vain energiaan siirtoon. Se lataa konkan Yleensä ei voi mennä metsään pahasti jos käyttää tarkoitukseen tarkoitettua puolaa, mutta ei se sitä sano, että se olisi ainut mahdollisuus.

Nyt on vaan niin: kärjetönsytytys eroaa kärjellisestä siinä että katkojankärkien tehtävä hoidetaan elektroniikalla ( optinen tai magnettinen luku) ja tällöin voidaan käyttää pienempi ohmista puolaa ja näin saadaan hieman parempi kipinä. Pienempi ohmisella puolalla kärjet kuluu nopeasti.
Tyristorisytytykset ovat asia erikseen ja niissä ei ole perinteistä puolaa vaan sytytysmuuntaja. Tyristorisytytyksissä muuntajalle/puolalle menevä jännite nostetaan esim 200 voltiin kun kärjettömissä ja kärjellisissä se on tuo normi 12 volttia joka akusta löytyy ...

[hlyytine]

Minä se vaan edelleenkin olen sitä mieltä, että kolmen ja viiden ohmin puolat ei kumpikaan polta kärkiä Eri asia on sitten nämä alle ohmin olevat puolat (eli nuo mitä sanoit sytytysmuuntajaksi), mutta nehän on noita digitaalisysteemeitä varten.

[Jorke]

Onneksi on molemmat puolat, 5 sekä 3 ohminen ja sytkäjohtoja kolmet erilaiset niin eiköhän se niillä.

Maanantaina pitää tilata se sytkä, pääsee loppukesästä vielä kokeilemaan.

Ja iltapäivällä kohti Lapuaa, Custom Bike Showta ja Välipuistorockia

[Vieras]

Terve Jorke!
Mulla on ja -87 sporty joka konversoitu 883->1200 ja kannet tehty ite joten ruttua jonnin verran yli kympin.
Kärkisytkän kanssa ajellut reilut 3 kesää ja en ihan heti sitä ole vaihtamassa kärjettömään. Pelittää hienosti vaikkakin tietysti joskus pitää hiukan säätää ja jotenkin se säätämis tarve aina osuu kohdalle kun ollaan norjan reissulla mutta onneksi (tähän asti ainakin) helteisissä merkeissä.
Korjausosien halpa hinta,toimintavarmuus sekä huollettavuus reissunpäällä ovat tämän hetken kriteerini antaa kärkien olla paikallaan.

Toinen mielipiteeni (joka ei taatusti kaikkia miellytä) on se että nämä "hienot" kärjettömät systeemit on suurien firmojen rahankalastus pyydyksiä,yhden sellaisen hinnallahan ostaa 10 vuodeksi kärkejä.

T:Kaitsu

Ps:kyllä se pitkäkeulakin keulii kärkien kanssa...

[Pertti]

Mulla on sellainen käsitys ( ja vähän kokemuskin) että alkuperäistyyppiseen kärjettömän puolaan passaa kärjet, mutta päin vastoin ei. Halpa taivanin kärkisarja on mukava ensiapu kun matkalla kärjetön pimahtaa.

[MikaelT]

Otetaas tää taas esille. Viikonloppuna tein sytkämuutoksen kärjelliseksi. Pelaa hienosti, kuulostaa paremmalta ja lähtee paremmin käyntiin. Johtohässäkkääkin lähti pois melkosesti. Nyt vaan alkoi mietityttämään että ele-kroonisen sytkän mukana tais lähteä kierrostenrajotin. Kyseessä on vakio (ok, putket avattu) BT-evo -89, pystyykö tuota kierrättämään niin pitkälle että rikkoo ittensä vai onko huoleni turha?

[hemuli]

Eikös sulla ole siinä rundimittari? Ja ei tuollaista vakiohkoa evolaista tule kovinkaan helposti kierrätettyä yli jos ei tee radikaalia muutosta ajotapoihin. Monestiko se napsahti rajoittajaan aikaisemmin ?

Itse vaihdoin myös Electraan kärkisytkän viime kesänä kun elektroninen antautui. Tarkoitus oli heittää vaan Ylläksen reissu sillä ja vaihtaa takaisin hitekkiin kun tullaan kotio - mutta siellä se mekaaninen kipinäkone on edelleen. Hyvin toimii...

[MikaelT]

Eipä oo rundaria, kun oli siinä ja siinä saanko nopeusmittariakaan. Pyörä on kyllä ultra-sohva muttako mä en tykänny katteista ja otin ne pois, lehmänpää tilalle. Ei oo mittarin paikkaa muuta kuin stongaan minimittari. Ja melkein uskonkin että ei ajossa tuu ongelmia mutta mites paikallaan? Joskus on tullu huudatettua rajottajaa vasten totakin... Joojjoo, on se tyhmää muttako kaveritkii... Niin että pitääkö tuommoinen hölmöily jättää pois? En oo kyllä usein saanu ajossa rajottajaan asti, vissiin ihan pari-kolme kertaa 30tkm aikana.

[hemuli]

Eikös H-D:n vakio elektronisen sytkän rajoittaja ole ihan tolkuttoman korkeilla kierroksilla? 7500 rpm ? En nyt muista mutta en kyllä ikinä ole missään vaiheessa jengannut moisilla kierroksilla. Johan siitä koneesta loppuu puhti viidessä tonnissa jos ei ole jotain hirmu nokkaa...