Taas akuista

[OldHD]

Latasin naapurin Softailia hänen C-Teckillä. Ei kauaa mennyt kun valo muuttui vihreäksi, eli lataus valmis. Laitoin vielä oman halpislaturin kiinni ja virtaa meni vielä 1A. Eli ei se C-Tech sitä akkua ainakaan ihan täyteen ladanut. Täytyy vielä ensi kerralla mitata jännitteet. Vanhoissa akuissa (esim. kännyköissä) oli sellainen kiva ominaisuus, että ne "muisti" tuon vajaan latauksen tilan, eikä enää latautuneet täyteen. Eli jos sinne C-Techin lataamaan akkuun menee vielä 1A (=12Ah), ja tunnissa se putoaa nollaan, niin siellä oli vielä tyhjää kapasiteettia jäljellä n. 6Ah. Kun akku on n.20Ah, niin se on 30% vajaa. 70% akulla aletaan starttaamaan ja akku on tyhjä kun jäljellä on 30%, niin siinä on silloin käytössä 40%. Tarkoittaa jotain 3a pitkää strattia. HD tuntuu vaativan aika paljon voimaa ennenkin kone pyörii, varsinkin seissyt kone (miksi?).Jos toi CTech "opettaa" akkua vajaalle lataukselle, niin ei se mopon omakaan laturi saa enää akkua välttämättä täyteen.Itse lataan halpislaturilla yön yli ja akku on varmasti täysi. Antaa seistä 3-4 viikkoa ja uusi lataus. Vaatii tietenkin hieman vaivaa, mutta hyvin pyörittää konetta keväällä. Nyt tulee joku C-tech kauppias silmille....
Täydet akut:
Lyijyakku =12,72V
Huoltovapaa=12,7V
AGM=12,85V
-Eli ei se 12,5V ole vielä läheskään täysi, taulukon mukaan noin 50% (riippuu siis akkutyypistä)

[Joe Cool]

Nyt tulee joku C-tech kauppias silmille....
Täydet akut:
Lyijyakku =12,72V
Huoltovapaa=12,7V
AGM=12,85V
-Eli ei se 12,5V ole vielä läheskään täysi, taulukon mukaan noin 50% (riippuu siis akkutyypistä)

Latasitko sillä C-Tekillä siinä lumihiutaleella / AGM vai moottoripyörän kuvalla? Siinä suositus on ladata AGM akut tuolla korkeammalla virralla.

Entä oliko se tilanteen pelastanut halpislaturin lataus mitattu erillisellä mittarilla, vai halpislaturin halpismittarilla? Niiden kympin laturien mittarikin lienee sitten 0,50 euron laatua Ainakin itse kun niillä olen lataillut, en ihan hirveästi uskaltaisi niiden lukemia tuijotella enkä etenkään niihin luottaa

Tuo Veijon mittaama 12,5V vuorokausi latauksen lopettamisesta kertoi hänen mukaansa lähinnä akun huonosta kunnosta eikä siitä, paljon jännite oli C-Tekin jäljiltä. Täynnä se ei ollut tietenkaan, ei lähellekään. Nuo lainatut lukemat pitänevät kokolailla hyvin paikkansa.

PS. En ole huomannut täällä yhtään C-Tek kauppiasta kirjoittamassa saati kenenkään silmille hyppimässä, mutta ehkä olen seurannut palstaa liian vähän - valaise vapaasti lisää

[Pertti]

Viihdettähän tämä on ollut aina näin lumien aikaan ja viihdettä nytkin.
Onneksi joka talvi saadaan myös uusia koomikkoja lauteille

[Joe Cool]

Viihdettähän tämä ... joka talvi saadaan myös uusia koomikkoja lauteille

Otetaanko seuraavaksi öljyt vai renkaat Onneksi harrikoissa ei käytetä Delvacia, koska 20W50 ei ole Suomessa tarjolla

Kyllä näissä keskusteluissa viihdearvon lisäksi on onneksi myös asiaakin mukana - rajan veto jää vain lukijan vastuulle

[OldHD]

Kumpikin käy:)
Latasin Cteckillä sillä MP-kuvalla, akku kyllä näytti lyijyakulta. En nostanut ylös. Mutta teen saman vielä tarkan volttimittarin kanssa. Halpislaturi näyttää vaan virtaa, eipä se kauheasti heitä. Mutta helppo tarkistaa sekin kun laittaa virtamittarin väliin.

[JKKo]

Kauhean alhaiset latausjännitteet teillä on, jos 12,x volttia riittää lataukseen. Normaalille kuusikennoiselle lyijyakulle passaa päästellä 14,4 voltin tienoille ja jos ei ole niin viimeisestä ampeeritunnista väliä, niin jättää pari kymmenystä vajaaksi. Akku ei haihduta yhtä innolla. Sportsterin säädin näyttää antavan vähän enemmänkin ja se on osasyy siihen, että perinteisen hölskyvän akun nesteet toisinaan esiintyy akun ala- ja takapuolella. Siksikin AGM, jolle tuo korkeampi jännite paremmin passaa.

Muutamaan ajopeliin on tullut tehtyä lataussäädin(kin) kotitekoisesti. Valiantilla kun ajelin ja se piti saada pakkasaamuinakin tulille ilman roikkaa - kadun laidasta - niin tein säätimen, joka aloitti ”akun herätyksen” ei vähempää kuin 16 voltin tienoille nousevalla jännitteellä. Laturi oli alimittainen ja ei esimerkiksi pystynyt tyhjäkäynnillä pitämään täyttä jännitettä - ja mulla oli joka aamuinen liikennevaloreitti. Tuolla ylilataustekniikalla pääsin talven yli, mutta (Salama- tai Pakkas-)akkua piti huoltaa sen verran, että silloin tällöin lisäsin vettä ja kerran keskitalvella tilaisuuden tullen kannoin akun sisälle laturiin.

Sportsterin suurempitehoinen laturi olisi ollut jonkun 750 euroa. Ruiskukonversioni olisi oikeasti sen tarvinnut. Syksyllä, kun ajot alkoivat olla nurkissa pyörimistä, tarjoilin pyörälle öisinä annoksina Ctekkiä. Sillä parjäsi.

Kun tuon täräyttää tulille aamulla ja laittaa valot päälle, niin näkee selvästi, että ei ole 14 volttia ennen kuin kierroksilla.

Teboilin Extreme 10W-60 on hyvä rasva muunneltuun pyörään. Mitä nyt vähän vaahtoaa huohottimesta tullessaan, mutta siihen löytyi tämmöinen lääke:



Huohotusmoska menee oikotietä savupiippuun. Ei tarvitse kiertää moottorin kautta.

[Joe Cool]

Latasin Cteckillä sillä MP-kuvalla,
teen saman vielä tarkan volttimittarin kanssa.
helppo tarkistaa sekin kun laittaa virtamittarin väliin.

Kiinnostavaahan tuo on kuulla, mittaile toki.

Yhtä kiinnostavaa on nähdä ampeerimittarin lukema C-Tekin 10 pv tasajännite (13,6V) vaiheessa, kun se vihreä valo on syttynyt. Se ei siis siinä vaiheessa ole vielä lopettanut latausta, vaan jatkaa 13,6V, vaikka ilmoittaakin, että akku on nyt kunnossa ja täynnä. Melkeinpä sanoisin, että virtaa menee yhä akulle samoin kuin sillä halpislaturilla. Tämän kokeilen kyllä itsekin, kun tallille menen viikonloppuna, rupesi vaivaamaan. Halpislaturia ei juuri nyt ole käytössä, joten se testi jää tekemättä.

Se mp-ohjelma on C-Tekin ohjeen mukaan tarkoitettu pienille akuille, eli nämä Harrikan akut ovat kaikki sen verran isoja (yli 14 Ah), että kestävät ladata korkeammalla jännitteellä ja virralla. Itse käytän aina AGM-asentoa sekä AGM että Geeliakuille. Minulla on yksi C-Tekin 0,8A MP laturi myös ja sen jätän yleensä päälle vähintään viikoksi, jos mahdollista. Kyllä sekin saa ison Harrikan akun jännitteen nousemaan tuonne luvattuun 13,6V kun vihreä on aikansa palanut.

Mittailin aikoinaan Lidlin halpis älylaturia. Se ei suostu lataamaan Harrikan akkua lainkaan siinä AGM-tilassa, vaan pudottaa virran 0,8A tasolle heti akun tutkittuaan. Myöskin latausjännite on siinä pienempi, nyt en muista lukuja, kun mittailusta on aikaa vuosikausia.

[Pertti]

Eikös joskus ollu sellainen sääntö vesiakkuaikaan, että latausvirta saa olla max10% nimelliskapasiteetin lukemasta. Harrikan 19Ah patteria saisi siis ladata 1,9A virralla, jos pätee myös AGM-akuissa.
Siis tavisautolaturilla ei ihan huoletta voi ladata sillä 4A virralla.

Onhan se vanha "akkumattikin" tavallaan älylaturi, koska akkujännitteen noustessa syöttöjännitettä virta vastaavasti pienenee.
Aivan nollaan virta ei laske, koska syöttöjännite pysyy loppuun asti pikkuisen korkeampana kuin akun jännite.
Ylläpitoon noista vanhanliiton latureista ei ole, koska lataus ei lopu kokonaan, vaikka akku on jo täysi.

[-Harikka-]

Eikös joskus ollu sellainen sääntö vesiakkuaikaan, että latausvirta saa olla max30% nimelliskapasiteetin lukemasta. Harrikan 19Ah patteria saisi ladata 5,7A virralla, ...

Mie oon ton samaisen säännön oppinu max 10%, elikkä 19Ah akkumulaattoria olis saanu ladata ~2A virralla

[JKKo]

Ajoneuvon oma laturi ihan kaikkein uusimpia ja isoimpia lukuunottamatta lataa just niin isolla virralla, mitä laturilta kulutuksen jälkeen jää yli. Saattavat olla rajumpiakin nykyään, kun on ne start/stop -toiminnot ja silti virtaa riittää. Mistä pääsee takaisin noihin lataussäätimien tekemisiin ja laturien vaihtamiseen isommaksi. Sitten kun tommosen Valiant/Dart -auton varustelee kaikilla nykyajan hömpötyksillä, sähköä pitää lisätä myös.

No, eikun laturikauppaan. "Valmetin laturi" eli joku yleismallin Bosch, Lucas, mitä niitä on, paikalleen ja hyvin rokkaa. Laturissa on säädin sisällä, joten ei tarvinnut lisätä kuin herätevirta ja siihen lamppu välille. Meni hyvin siihen saakka, kunnes unohdin valot päälle parkkipaikalla. Lähti just ja just käyntiin. Lapset ja rouva kyytiin ja ajelulle. Kuusi kilsaa myöhemmin suli ampeerimittari. Suli, koska tyhjähkö akku pystyi pitämään latausvirran aika suurena aika pitkän aikaa. Kätevä repi johtosarjasta tarpeettoman johdon, könysi kojelaudan sisään ja teki mittarille ohituksen. Matka jatkui blackoutin perään suht nopeasti kiitos mukana tuodun sähköinsinöörin.

Toisella kerralla ei ollut ampeerimittaria sulakkeena. Syttyi johtosarjapalo. Onneksi oli talvi ja lunta... Auto on edelleen tallessa ja ajossa. Talvellakin. 55 vuotiaana.

SUMMARUM. Akku itsessään rajoittaa latausvirran aika joutuisaan sopivalle tasolle. Jos akku on ehjä, sen kennojännite nousee tolkun laturin raja-arvoon, jonka jälkeen virta pienenee. Mutta jos ei ole tallissa muuta tekemistä, niin voihan sen ajan käyttää älylaturin ledin vilkunnan tarkasteluun.

Olohuoneessa voi katsella katossa satunnaisesti vilkkuvan palovaroittimen lediä, niin ei tule vieroitusoireita.

[Maukkavee]

Ajoneuvon oma laturi ihan kaikkein uusimpia ja isoimpia lukuunottamatta lataa just niin isolla virralla, mitä laturilta kulutuksen jälkeen jää yli. Saattavat olla rajumpiakin nykyään, kun on ne start/stop -toiminnot ja silti virtaa riittää. Mistä pääsee takaisin noihin lataussäätimien tekemisiin ja laturien vaihtamiseen isommaksi. Sitten kun tommosen Valiant/Dart -auton varustelee kaikilla nykyajan hömpötyksillä, sähköä pitää lisätä myös.

SUMMARUM. Akku itsessään rajoittaa latausvirran aika joutuisaan sopivalle tasolle. Jos akku on ehjä, sen kennojännite nousee tolkun laturin raja-arvoon, jonka jälkeen virta pienenee. Mutta jos ei ole tallissa muuta tekemistä, niin voihan sen ajan käyttää älylaturin ledin vilkunnan tarkasteluun.

Olohuoneessa voi katsella katossa satunnaisesti vilkkuvan palovaroittimen lediä, niin ei tule vieroitusoireita.

Mulla oli kans laturinvaihto nykyaikaiseen vaihtovirtalaturiin 65-Mustangissa, kun wanha tasavirtalaturi ei oikein palvellut lisävarusteiden kera
Noissa 230V halpislatureissa "Muuntajalatureissa" on sellainen ongelma, että akun varaustilan ollessa täynnä, alkaa jännite nousemaan ja akunnavoissa saattaa olla hyvinkin 15.5-16v ja se pilaa akun pitkässä juoksussa.
Digitaalisissa C-tekeissä ja vastaavissa, sekä ajoneuvojen omissa latureissa tätä ylijänniteongelmaa ei ole.

AGM, tai geeliakku on tarkoitus laittaa sipanneen AGM:n tilalle. Sais päätettyä vain akkumerkin: Varta, Exide, Motobatt, Yuasa, Biltema...
Litiumia en uskalla mennä laittamaan perseen alle, kun pelkästään otsalampun 18650 akkukin saa aikaan aika näyttävän grillin.

Tuollainen taulukko löytyi, missä muutaman akkumerkin valmistusmaa:
http://www.autowiki.fi/index.php/Akku#A ... istusmaita
Saa nähä, alkaako tuosta naapurimaasta tulemaan laadukasta akkua, kun saavat tehtaan valmiiksi:
https://northvolt.com/production

[Sepixlh]

No, eikun laturikauppaan. "Valmetin laturi" eli joku yleismallin Bosch, Lucas, mitä niitä on, paikalleen ja hyvin rokkaa. Laturissa on säädin sisällä, joten ei tarvinnut lisätä kuin herätevirta ja siihen lamppu välille. a.

Jotenkin tutun kuuloinen skenaario, Bosch 45A laturilla ja riittävän paksulla kaapeloinnilla tuon "akkuun menis enemmänkin" ongelman ratkaisin. Noista (verkko)älylatureista vielä ei sillä MP asetuksella kannata ladata kuin alle 10Ah akkuja.

[JKKo]

Noissa 230V halpislatureissa "Muuntajalatureissa" on sellainen ongelma, että akun varaustilan ollessa täynnä, alkaa jännite nousemaan ja akunnavoissa saattaa olla hyvinkin 15.5-16v ja se pilaa akun pitkässä juoksussa.
Digitaalisissa C-tekeissä ja vastaavissa, sekä ajoneuvojen omissa latureissa tätä ylijänniteongelmaa ei ole.

Elektronisella "muuntajalla" tehdyt ovat niin paljon paremmin konttiin pakkautuvia, kaikkihan nykyään tehdään Kiinassa, jotta muuntajalaturiin ei enää hevillä päädy. Jos ei sitten isoisältä ole jäänyt perinnöksi tai tee loistavaa kirppislöytöä. Totta, ei kannata jättää semmoista pelti- tai muovikuorista "Matti" laturia touhuamaan yksinään akun kanssa. Sen perässä akku kiehuisi ajan myötä kuiviin. Ja latausvirta on kontrolloimaton ja mitoitettu suunnilleen sen ajan normaalikokoisille 60 Ah auton akuille. 4 ampeeria alussa ja lopussa ylijännitteen avulla akun kuivatus. Siksi akuissa oli avattavat korkit!

Nyt mentiin 60- ja 70- luvuille. Woikoski Oy:n autotallissa oli tehtaan omaa valmistetta oleva akkulaturi. Yhtiön sen aikaiset generaattorit tuottivat Voikoskesta, Kymijoen yläjuoksulla, tasavirtaa suunnilleen 220 voltin jännitteisenä. Sitä riitti paitsi tehtaan omiin tarpeisiin, myös ympäristön taloihin. Meilläkin oli sekä tasa- että vaihtovirtatöpselit seinissä. Niitä oli jopa vierekkäin ja tuskin jäi yhdeltäkään siellä asuneelta kokematta, mitä tapahtuu vaihtovirralle suunnitellulle laitteelle, kun sen kytkee tasavirtaan. Sitä kutsutaan vahingoksi.

No, se tehtaan autotallin akkulaturi oli todella omanlaisensa. Lattialla omilla jaloilla seisovassa sinkkipeltisessä, reikien kautta hyvin tuulettuvassa peltikotelossa oli 1000W (tuhannen watin, yhden kilowatin) hehkulamppu. Se oli virran rajoituselementti. Akku pois autosta (välttämättömyys) lattialle laturin viereen. Laturin hauenleuat kiinni akkuun. Ja lopuksi pistotulppa seinään ja niin päin, kuin pistotulpassa oli merkintä - seinän pistorasiassa myös. Väärin päin kytkettynä laturi olisi purkanut akkua. Oikein päin kytkiessä latasi keskimäärin 1000/220 ~ 4A virralla koko ajan. Ja jännitehän saattoi nousta ihan mihin asti aina sinne 220 volttiin saakka. Kukaan ei tietääkseni tuolla laitteella tappanut itseään, mutta onhan se voinut jotakuta joskus nipistää, jos on koskenut johonkin maahan johtavaan samalla kun irroittelee akusta hauenleukaa. Tasavirtatälli on omanlaisensa. Ei yhtä vaarallinen sydämmelle, mutta aiheuttaa voimakkaita lihasliikkeitä.

Jatketaan moottoripyörän akuista.

[UrpoTJ]

Hieno tarina Voikoskelta!

[Veijo Esso]

Laitoin nyt ctekin taas kiinni sportsteriin ja antaa nyt olla viikon tai kaksi ja sitten mittailen taas miten jännite tippuu.