Sporster kiinnostaisi just sen keveyden vuoksi ja työkaveri ainakin kehui, että oli näppärä vehje ajella. Noi Low:t kuulostaa hyvältä. En haluis aloittaa ihan hirmuisen suurella pyörällä. Mutta en kyllä mitään japsivehjettä voi hommata. Ei kertakaikkisesti sovi mun ajatusmaailmaan. Softailiakin on mulle vinkattu. Mun pitää nyt varmaan oikeasti päästä jossain noita eri vaihtoehtoja kokeilemaan sen verran, että satulaan pääsen istumaan ja fiilistelemään, mikä tuntuis omalta vehkeeltä.
Ajokokeen haluisin ajaa omalla pyörällä tai sitten sillä lainapyörällä olis kyllä pitänyt jo etukäteen harjoitella. Muuten tuntuu, että ei tuu mitään. Uusi vehje ja ajokoe, huh huh.
Eli kyllä sen pyörän pitäs sitten olla sellainen, että sillä saa ajokokeen ajaa.Nyt kyllä aloin miettiä tuota ajo-opetusasiaa ja oliskohan sittenkin niin, että meitsi menee ihan ajokouluun? Toi käsittelykokeeseen treenaaminen kotikutoisesti voi muodostaa pienoisen ongelman. Missä ylipäätään saa treenata ja sit kuka ne mittaa ne kääntösäteet ja nopeudet yms.? Kuulostaa vähän monimutkaiselta järjestää ilman asianmukaisia vehkeitä ja paikkaa. Mulla on BCe-kortti, mutta viime aikoina ei ole tullut kovinkaan paljoa ajeltua, joten tarvinnee hieman kerrata ihan noita liikennesääntöjä.
Omaa pihaa ei ole ja taloyhtiön piha ei kyllä sovellu ajelutreeneihin.
No, homma etenee.
Samoin pojan kevytmoottoripyörä, pitkätankkinen über-kyykky (Sachs XTC), ikinä ajanut kyykyllä ja eka kilsa myyjän pihasta pientä yksityis-soratietä kun koeajolle lähdin. Ottaa iisisti, puristaa persiillä normaalisti niin kyllä se siitä. Monkey-mopot, pikku endurot, peruspyörät, pienet kokeilut Harrikalla jne. Ei siinä mitään suurempaa mystiikkaa. Tärkeimmät hallintalaitteet ovat 70-luvun puolenvälin jälkeen olleet kaikissa samoilla paikoilla, ja muutenkin pääosin tehdaskuosissa olevat rakkineet on ajettaviksi tehty. 
- Joella on vasemmanpuoleinen rakennus 