Techboardilla on juttua työkaluista, mutta ajattelin, ettei passaa tätä sotkea siihen. Elikkä hullu tiedemies iski jälleen ja yksi yönseutu nikkaroin induktiokuumentimen. Vaikka unenpöpperössä koko värkki oli lähes täydellisessä oikosulussa, lämmitti se 3.3 mm poranterän punahehkuun alle 20 sekunnissa.
Sitten pääkopassa olevista rattaista kuului kurahdus ja tuli idea: saisikohan pikateräsporista parempia karkaisemalla niiden pään? Tulee porattua paksuja materiaaleja ja kunnon poria ei kehtaa ostella kun nekin katkeavat ennemmin tai myöhemmin. Pikateräsporalla taas poraa yhden reiän, jonka jälkeen pitää teroittaa.
Onko kukaan kokeillut tuota pikateräsporien karkaisua? Koostumushan niissä on erilainen, mutta saisiko niistä parempia?
Biltema-mallin lattapääruuvimeisseliin tuli kyllä jämeryyttä.
Poranterien karkaisu
Kun poranterä tai leikkaava pikaterästyökalu valmistetaan, se karkaistaan valmistusvaiheessa. Ei kandee kyllä ite alkaa lämmittää sellasia. Menee vaan huonompaan suuntaan. Jos paksuja matskuja poratessa on ongelmia, niin tärkeempää olis saada porankärkeen kunnon jäähdytys, jotta se ei pehmenis, niinkuin sille käy kuumetessaan liikaa.
Jäähdytysöljy myös jeesaa lastujen poistumista lastu-uria myöden, mikä on myös tärkeätä.
Eikös ruuvarin kärjelle olisi tärkeämpää hyvä lujuus, kuin kovuus?
Karkastessa materiaaleja,jotka yleensäkin karkenee, karkaisu tekee niistä kovia ja hauraita. Sen jälkeen päästöllä saadaan niihin haluttua lujuutta, yleensä kovuuden kustannuksella.
Viisastelematta epäilen kyllä Bilteeman ruuvarin kärjen karkenemista kotikonstein. Kysymys taitaa olla enemmän fiiliksestä, että olinpas nokkela. Paitsi jos se sattuu olemaan jotain laadukasta työkaluterästä.
Karkaisu muutenkin on vähän monimutkaisempaa kuin että, jööti punaseksi ja vodaan suhisemaan.
Eikä tässä ole tarkoitus brassailla jutuilla, vaan kertoa, että ei kandee tuhlaa aikaa.
Jäähdytysöljy myös jeesaa lastujen poistumista lastu-uria myöden, mikä on myös tärkeätä.
Eikös ruuvarin kärjelle olisi tärkeämpää hyvä lujuus, kuin kovuus?
Karkastessa materiaaleja,jotka yleensäkin karkenee, karkaisu tekee niistä kovia ja hauraita. Sen jälkeen päästöllä saadaan niihin haluttua lujuutta, yleensä kovuuden kustannuksella.
Viisastelematta epäilen kyllä Bilteeman ruuvarin kärjen karkenemista kotikonstein. Kysymys taitaa olla enemmän fiiliksestä, että olinpas nokkela. Paitsi jos se sattuu olemaan jotain laadukasta työkaluterästä.
Karkaisu muutenkin on vähän monimutkaisempaa kuin että, jööti punaseksi ja vodaan suhisemaan.
Eikä tässä ole tarkoitus brassailla jutuilla, vaan kertoa, että ei kandee tuhlaa aikaa.
Sain jutustasi sen käsityksen, että vahvasti epäilet koko hommaa muttet ole kokeilemalla todennut tätä huonoksi ideaksi? En minäkään koko idealta liikoja odota, mutta kysyin sitä, että jos joku on tosiaan kokeillut jo tätä. Joskus asioissa voi olla iloisiakin yllätyksiä ja yrittänyttä ei laiteta kuin korkeintaan uudestaan yrittämään.
Mitä tuon ruuvarin kärkeen tulee, kysehän Biltema-meisseleissä on siitä, että terä on kuin PVC-muovia. Hätäisen kokeen perusteella lujempi siitä tuli, tosin varmaan lujaa väännettäessä napsahtaisi poikki ennemmin kuin vääntyisi. Pitäisi varmaan päästää vielä jälkikäteen, mutta ei kai tuo karkaisu mikään mustan magian hommia ole. Tekemällä oppii jos on oppiakseen.
Tarkoittiko tuo kotikonstein sitä, että ei tarvitse mennä kuun pimeälle puolen
Mitä tuon ruuvarin kärkeen tulee, kysehän Biltema-meisseleissä on siitä, että terä on kuin PVC-muovia. Hätäisen kokeen perusteella lujempi siitä tuli, tosin varmaan lujaa väännettäessä napsahtaisi poikki ennemmin kuin vääntyisi. Pitäisi varmaan päästää vielä jälkikäteen, mutta ei kai tuo karkaisu mikään mustan magian hommia ole. Tekemällä oppii jos on oppiakseen.
Tarkoittiko tuo kotikonstein sitä, että ei tarvitse mennä kuun pimeälle puolen
Ei karkaisu mitään magiaa olekaan, mutta vehkeiks ei oikein riitä kaasupillit, tai omatekoset sähkövastukset. Kun puhutaan yli 1000 asteen lämpötiloista, kainalokuumemittarilla on aika vähän käyttöä. On meinaa vaikee sanoa millon jonkun poranteränkärki on 1200 ja millon 1250 astetta. Sillä erolla on vaan pirun paljon merkitystä karkaisussa.
Joo, en ole kokeillu pikateräsporan karkaisua, mutta tehny niillä duunia parikyt vuotta ja kun metallurgia on ain kiinnostanu jonkin verran, niin tiedän vähän sen ominaisuuksista.
Ja nykyisessä duunissa on hyviä alan kirjoja, joita just luin.
Päästyy eli pehmenee 600.
"Pikateräs kuumennetaan karkaisulämpötilaan neljässä vaiheessa, ensimmäisen ollessa 600, 900,.....lämmönnousunopeuden ollessa....."
Et tältä pohjalta.
Tarkotus ei ole dumaa, päinvastoin. Koitan vaan jeesaa ja kertoa mitä tiedän. Onnea yritykselle.
Joo, en ole kokeillu pikateräsporan karkaisua, mutta tehny niillä duunia parikyt vuotta ja kun metallurgia on ain kiinnostanu jonkin verran, niin tiedän vähän sen ominaisuuksista.
Ja nykyisessä duunissa on hyviä alan kirjoja, joita just luin.
Päästyy eli pehmenee 600.
"Pikateräs kuumennetaan karkaisulämpötilaan neljässä vaiheessa, ensimmäisen ollessa 600, 900,.....lämmönnousunopeuden ollessa....."
Et tältä pohjalta.
Tarkotus ei ole dumaa, päinvastoin. Koitan vaan jeesaa ja kertoa mitä tiedän. Onnea yritykselle.
Tämä induktiokuumennushan on semmonen, että saa vaikka sulamaan raudan. Samalla tavallahan ne vaikka laakerikauloja karkaisevat. Tuon lämpötilan voisi varmaan mitata infrapunalämpömittarilla. Periaatteessa lämpötilaa ja lämmitysnopeuttakin voisi tarkasti säätää. Tiedä sitten, onnistuuko tai että riittääkö into.
Jonkun verran mitä olen julkaisuja lueskellut, ei niistä ole mitään helposti tajuttavaa yhteenvetoa saanut. Että vaikka olisi mahdollista, niin harjoittelua varmaan piisaa.
Ja elä luule, että minä olisin viestisi vittuiluna ottanut. Päinvastoin hyvä niin, että joku kirjoittaa asiaa eikä jeesjees-nyökyttelyä tai nimettömänä huutelua. Siitä kiitos sulle
Jonkun verran mitä olen julkaisuja lueskellut, ei niistä ole mitään helposti tajuttavaa yhteenvetoa saanut. Että vaikka olisi mahdollista, niin harjoittelua varmaan piisaa.
Ja elä luule, että minä olisin viestisi vittuiluna ottanut. Päinvastoin hyvä niin, että joku kirjoittaa asiaa eikä jeesjees-nyökyttelyä tai nimettömänä huutelua. Siitä kiitos sulle
Ainiin siis koko tämä idea lähti siitä kun satuin eksymään tuonne http://www.richieburnett.co.uk/indheat.html.
Mulle tuli myös mieleen tuo putken lämmitys. Mikäpä ettei. Siinä ehkä on se, että tehokkuus kärsii jos työkäämin halkaisija on turhan iso. Elikkä jos tekee just naftin käämin putken ympärille niin taivutuksen pitää mennä niillä lämmöillä kohdalleen kun se mutkalla oleva putki ei enää sopisi käämin sisään.
Siitä ei ole vielä mitään hajua, miten paljon se tehokkuus sitten kärsisi elikkä että voisiko tehdä ihan reilun kokoisen käämin. Jos tuommoisen värkin puuhastelee, niin pitää kyllä kiinnittää sähköturvallisuuteen sitten huomiota.
Siitä ei ole vielä mitään hajua, miten paljon se tehokkuus sitten kärsisi elikkä että voisiko tehdä ihan reilun kokoisen käämin. Jos tuommoisen värkin puuhastelee, niin pitää kyllä kiinnittää sähköturvallisuuteen sitten huomiota.
Nyt mä tajusin, ei sua niikään kiinnosta poranterien kesto, vaan kikkailla tolla kierukkavehkeellä ja tuntee ittensä pellepelottomeksi.
Näyttää mielenkiintoiselta!
Mut vielä, jos haluut saada oikeesti poranterät kestää, paranna jäähdytystä ja ennenkaikkea vähennä kierroksia. Se on metallintyöstössä kaiken a ja o. Mitä hankalampi matsku sitä vähemmän jengoja.
Esim. 10mm pora,teräs 400 1/min, rosteri 200 1/min.
20mm pora, teräs 100 1/min, rosteri 60 1/min.
Tosta putken taivutuksesta sen verran, että koklasin ekan kerran pari viikkoa sitten yhdeltä mobihönöltä kuultua kikkaa putken taivutukseen.
Luonnollisesti täyttö hiekalla. Mutta ongelma on aina ollu että saa pakattua hiekan tarpeeks tiukkaan. Toinen pää hitsattu peltilapulla umpeen. Toiseen päähän joku putken sisään mahtuva akselin pätkä, peltilappu missä on reikä ja siihen hitsattu mutteri. Sitten pääsee ruuvilla kiristämään ja pakkaamaan hiekkaa tiukalle kokoajan. Jostain syystä meinaan hiekka pakenee lämmitys-ja taivutuskohdasta.
Tuli todella hienoja mutkia, aivan tasapaksuja.
Näyttää mielenkiintoiselta!
Mut vielä, jos haluut saada oikeesti poranterät kestää, paranna jäähdytystä ja ennenkaikkea vähennä kierroksia. Se on metallintyöstössä kaiken a ja o. Mitä hankalampi matsku sitä vähemmän jengoja.
Esim. 10mm pora,teräs 400 1/min, rosteri 200 1/min.
20mm pora, teräs 100 1/min, rosteri 60 1/min.
Tosta putken taivutuksesta sen verran, että koklasin ekan kerran pari viikkoa sitten yhdeltä mobihönöltä kuultua kikkaa putken taivutukseen.
Luonnollisesti täyttö hiekalla. Mutta ongelma on aina ollu että saa pakattua hiekan tarpeeks tiukkaan. Toinen pää hitsattu peltilapulla umpeen. Toiseen päähän joku putken sisään mahtuva akselin pätkä, peltilappu missä on reikä ja siihen hitsattu mutteri. Sitten pääsee ruuvilla kiristämään ja pakkaamaan hiekkaa tiukalle kokoajan. Jostain syystä meinaan hiekka pakenee lämmitys-ja taivutuskohdasta.
Tuli todella hienoja mutkia, aivan tasapaksuja.
Viestiketjun otsikko kieltämättä on harhaanjohtava. Tykkään puuhastella kaiken sähköön liittyvään kanssa ja oli pakko nikkaroida tuommoinen värkki. Ei ollut pyödällä muita sopivia koekappaleita kuin em. poranterä ja ruuvimeisseli. Siitä kehkeytyi tämä ajatus, että jospa tuosta lelusta olisi ihan oikeasti hyötyä. Saattaapa olla, että hyödyllisempää olisi ensiksi opetella poraus kunnolla ennenkuin yrittää parantaa niitä teriä Ei tämä viestiketju silti hukkaan mennyt, pitää vähän tarkistaa asenteita poranteriä kohtaan.