Dynaaminen puristus / max?

[matant]

Kokemuksia, minkä verran TC kone vakio kansien palotiloilla kestää ns. pumppupensalla dynaamista ruttua? Toki kannen palotilan muoto, tiivisteet, männät vaikuttaa, mutta noin ns. yleisesti...

Onko minkälaisia kokemuksia, minkäverran dynaamista ruttua kärsii olla, että kone toimii ok (käynnistyy ok puolipuristimilla / ilman & vakio akulla/startilla)?

Muistelin jostain lukeneeni että ns. laitetussa katumoottorissa 9,5:1 olisi siellä maximeilla vai oletteko rakentaneet minkälaisilla dyn. rutulla olevia koneita?

[-Harikka-]

.

[ma^ko]

Miun hiukan piristetyssä moottorissa on muistakkseni 9.5 tai 9.6, lähtee tulille vakio tartilla ja akulla. Ilman puolipuristimia, miusta yks ylimääräne maholline vikapaikka lissää

Mahdatkohan kuitenkin puhua staattisesta eli suorasta laskennallisesta kokonaispuristussuhteesta? Kysyttiin dynaamisesta eli toteutuvasta(nokan ajoituksen huomioivasta) puristussuhteesta. Staattinen ruttu voi pidemmällä ajoituksella olevan nokkaratkaisun kanssa olla helposti 10½-11/ 1 mut dynaaminen ruttu on hieman toinen juttu. Jos mennään dynaamisessa likelle 10/1 ni yleensä detonaatioriski on vakibensalla jo luokkaa paha.

[matant]

Kysyttiin dynaamisesta eli toteutuvasta(nokan ajoituksen huomioivasta) puristussuhteesta. Staattinen ruttu voi pidemmällä ajoituksella olevan nokkaratkaisun kanssa olla helposti 10½-11/ 1 mut dynaaminen ruttu on hieman toinen juttu. Jos mennään dynaamisessa likelle 10/1 ni yleensä detonaatioriski on vakibensalla jo luokkaa paha.

Nyt vielä em. asiaan kysymys: Miten nokka vaikuttaa staattiseen ruttuun? Dynaamisessa tietenkin, mutta staattisen rutun kohdalla en ymmärrä asiaa...

Itsellä TC/B FXST tehtynä 9,8:1 staattinen ja siitä imun 36 asteen nokalla tulee noin 9,2:1 dynaaminen. Ei detonointia ja käynnistyy ok.

[UrpoTJ]

Nyt vielä em. asiaan kysymys: Miten nokka vaikuttaa staattiseen ruttuun? Dynaamisessa tietenkin, mutta staattisen rutun kohdalla en ymmärrä asiaa...

Eipä se taida nokka-akseli vaikuttaa staattiseen puristustuhteeseen. Sehän on suure, jonka voi laskea tai vaikkapa mitata nestetäytöllä kokonaan ilman nokka-akselia. Se on tilavuuksien suhdeluku: männän yläpuolisen sylinterin ja palotilan tilavuus männän ala-asennossa jaettuna männän yläpuolisen palotilan tilavuudella männän yläasennossa.
Jos mitataan tulpan reijästä puristuksia, niin mitataankos silloin staattista puristuspainetta vai mikä on oikea termi? Siihenhän vaikuttaa jo nokatkin eli mitä kauemmin puristustahdin alkaessa alakuolokohdan jälkeen imuventtiiili on auki, sitä pienempi tulos saadaan.
Ja tästähän on sitten seuraamuksia dynaamiseen puristusuhteeseen, kuten Motopediassammekin on selitetty:
http://www.hdcf.fi/wiki/index.php/Viritt%C3%A4minen

[ma^ko]

Nokka vaikuttaa toki siihen, minkä verran staattista ruttua voi koneeseen tehdä ilman ongelmia. Nokka ei muuta staattista mihinkään, mutta rajulla aukiajoituksella oleva laskee dynaamisen rutun varsin kauaksi staattisesta eli rajun nokan kanssa voidaan käyttää(ja joutuu käyttämään) varsin korkeaa staattista suhdetta. Dynaaminen kun lähestyy kymppiä, ongelmat alkavat normibensalla, staattinen voi olla riittävällä nokalla luokassa 12/1.

[mcjusa]

Tuo selviää parhaiten kokeilemalla. Sitten kun nakuttaa, niin hieman paksumpi kannentiiviste tai LL100-bensaa.