?Rakentelusäännöksistä, miten muualla
Rakentelusäännöksistä, miten muualla
Tuolla techboardin puolella kun velloo mielenkiintoinen keskustelu rakentelusäännöksistä, tuli mieleen englannin systeemit, eikö siellä saa myöskin rakentaa kohtuuvapaasti omavalmisteita? Osaako joku kertoa tarkemmin sikäläisistä systeemeistä, jostain on mieleen jäänyt että olisi jotkut Q-kilvet jotka saa ilmeisesti aika vapain perustein? Ainakin mitä BSH:sta ihastelee Desperate Danin V-12 traikkeja ja muita ihmevehkeitä, näyttäisi aika vapaalta.. Samoin muidenkin rakentelusäännökset kiinnostais, mites Australia ja Uusi Seelanti, siellähän paistaa ainakin aurinko ?
?Tekipä mieleni itsekin siirtää tämä keskustelu tänne chatin puolelle mutta kun tuntui sujuvan jouhevasti ilman enempiä vieraiden "asiantuntijoiden" kommentteja niin enpä viitsinyt. No - jatketaan täällä.
Englannissa on käytössä varsin toimivan tuntuinen järjestelmä erilaisine rekisteriluokkineen joista tuo "Q" on se kaikista vapain mutta samalla vähiten haluttu. Tämä siksi että rekisteriluokka vaikuttaa suoraan vakuutusmaksun suuruuteen joka Q-luokassa on kaikkein kallein. Mikäli ajoneuvolla ei ole minkäänlaista identiteettiä vaan se kasataan osista, joudutaan se rekisteröimään omavalmisteena jolloin se joutuu tuohon Q-rekisteriin.
Omien hatarien tietojeni perusteella Englannissa pyörää ei joudu katsastamaan omavalmisteena mikäli toinen pääkomponenteista - moottori tai runko - on peräisin identiteetin mukaisesta ajoneuvosta. Näitä komponentteja saa luonnollisesti muuttaa.
Brittien lainsäädäntö tuntuu muutenkin varsin joustavalta. BSH:ssa esiteltiin aikoinaan pyörä jossa ei ollut valoja ollenkaan, lehden väittämän mukaan vehje oli katsastettu tieliikenteeseen mutta sillä sai ajaa ainoastaan päivänvalolla. Onko kaupunkilegenda, vähän epäilen jutun todenperäisyyttä.
Ilmeisesti myöskin moottoripyörän rakennetta määrittävät säädökset ovat perin vapaat, pituudelle tai keulakulmalle ei näytä olevan isompia rajoituksia. Tämä luonnollisesti saa aikaan varsin karmean näköisiä luomuksia joissa rakenneratkaisut eivät välttämättä ole sieltä parhaasta päästä mutta kyllä sielläkin hyvät rakentajat tekevät pirun hienoja värkkejä.
Englannissa on käytössä varsin toimivan tuntuinen järjestelmä erilaisine rekisteriluokkineen joista tuo "Q" on se kaikista vapain mutta samalla vähiten haluttu. Tämä siksi että rekisteriluokka vaikuttaa suoraan vakuutusmaksun suuruuteen joka Q-luokassa on kaikkein kallein. Mikäli ajoneuvolla ei ole minkäänlaista identiteettiä vaan se kasataan osista, joudutaan se rekisteröimään omavalmisteena jolloin se joutuu tuohon Q-rekisteriin.
Omien hatarien tietojeni perusteella Englannissa pyörää ei joudu katsastamaan omavalmisteena mikäli toinen pääkomponenteista - moottori tai runko - on peräisin identiteetin mukaisesta ajoneuvosta. Näitä komponentteja saa luonnollisesti muuttaa.
Brittien lainsäädäntö tuntuu muutenkin varsin joustavalta. BSH:ssa esiteltiin aikoinaan pyörä jossa ei ollut valoja ollenkaan, lehden väittämän mukaan vehje oli katsastettu tieliikenteeseen mutta sillä sai ajaa ainoastaan päivänvalolla. Onko kaupunkilegenda, vähän epäilen jutun todenperäisyyttä.
Ilmeisesti myöskin moottoripyörän rakennetta määrittävät säädökset ovat perin vapaat, pituudelle tai keulakulmalle ei näytä olevan isompia rajoituksia. Tämä luonnollisesti saa aikaan varsin karmean näköisiä luomuksia joissa rakenneratkaisut eivät välttämättä ole sieltä parhaasta päästä mutta kyllä sielläkin hyvät rakentajat tekevät pirun hienoja värkkejä.
-
mcmies
Ruåtsin systeemi toimii siis suomeksi niin, että on olemassa kolme identiteettikategoriaa: alkuperäinen (vuosimalli alkuperäinen), rakennettu ajoneuvo (vuosimalli kantapyörästä) sekä omavalmiste (vuosimalli rakennusajankohdan mukaan). 
Ruåtsissa tekninen vaatimustaso määräytyy kuten meilläkin vuosimallikohtaisesti. Rakennettuja ja omavalmisteita koskevat kuitenkin eräät lievennykset, kuten tuo Hemulin mainitsema melutaso (sarjavalmisteisissa 80 dB(A), rakennetuissa ja omavalmisteissa 84 dB(A)).
Ruåtsissa omavalmisteilta vaadittavia testejä (jarrut jne.) hoitaa etupäässä harrastajien ylläpitämä yhdistys, jonka suorittamat testit hyväksytään jo lain nojalla. Olisikohan aika kaataa VTT:n monopoli Suomessakin...???
Iso-Britannian systeemeistä mcmiehellä ei ole lisätietoa. Käsitykseni mukaan tuo, mitä Hemuli mainitsi, että identiteetin omaavan rungon tai koneen ympärille saa rakentaa käytännöllisesti katsoen mitä vain identiteetin säilyessä, pitää paikkansa.
Güntherin maalla saa rakentaa kaikkea, mikä on TÜV-hyväksyttyä. TÜV-hyväksynnän on saanut mm. erään pajan uusi jäykkäperäinen runko tietyillä osilla varustettuna. Kaikki muutokset on merkittävä otteeseen, minkä seurauksena rekisteriotteet muistuttavat joskus puhelinluetteloa.
Amerikan yhdysvalloissa "the title goes with the frame", paitsi niissä vehkeissä, joissa ei alunperinkään ole runkonumeroa, niissä paperit kulkevat koneen mukana. Kuten kotimaista alan kausijulkaisua seuraavat tietävät, siellä saa (osavaltiosta riippuen) rakentaa vähän yhtä sun toista.
Itse asiassa identiteetti on oikeastaan sivuseikka, rakentajaa tuskin kiinnostaa se, onko hänen teoksensa rekisterissä Harley-Davidson vai omavalmiste. Rakentajaa kiinnostaa enemmänkin se, mitä vaatimuksia hänen teoksensa pitää täyttää. Suomessa tekninen vaatimustaso on laissa sidottu identiteettiin, mutta välttämättä näin ei tarvitsisi olla.
Esimerkki (mcmiehen salaisista päiväunista...
). Viiskakkosen pannun koneesta ja rungosta rakennetaan kopteri. Alkuperäisiä osia säilyy vain kone (osittain) ja runko (modifioituna). Kantapyöräprossia jää jäljelle about 35. Muut osat ovat vaihtelevasti käytettyjä eri ikäisiä osia swapeista ja sieltä sun täältä, ainoastaan jarrut ostetaan uutena kaupasta.
Lopputulos on lain mukaan se, että pyörä on omavalmiste vuosimallia 2004, joten tekninen vaatimustaso määräytyy vuoden 2004 perusteella. Itse pyörässä uusia osia on kuitenkin vain jarrut, arviolta puolet on 50-luvun osia.
Kymysys. Onko kohtuullista vaatia, että pyörän, jossa on 2000-luvun osia ainoastaan jarrut, on täytettävä 2000-luvun vaatimukset? Mielestäni ei.
Avoin kymysys kaikille. Milläs perusteella se tekninen vaatimustaso sitten pitäisi määritellä?
Ruåtsissa tekninen vaatimustaso määräytyy kuten meilläkin vuosimallikohtaisesti. Rakennettuja ja omavalmisteita koskevat kuitenkin eräät lievennykset, kuten tuo Hemulin mainitsema melutaso (sarjavalmisteisissa 80 dB(A), rakennetuissa ja omavalmisteissa 84 dB(A)).
Ruåtsissa omavalmisteilta vaadittavia testejä (jarrut jne.) hoitaa etupäässä harrastajien ylläpitämä yhdistys, jonka suorittamat testit hyväksytään jo lain nojalla. Olisikohan aika kaataa VTT:n monopoli Suomessakin...???
Iso-Britannian systeemeistä mcmiehellä ei ole lisätietoa. Käsitykseni mukaan tuo, mitä Hemuli mainitsi, että identiteetin omaavan rungon tai koneen ympärille saa rakentaa käytännöllisesti katsoen mitä vain identiteetin säilyessä, pitää paikkansa.
Güntherin maalla saa rakentaa kaikkea, mikä on TÜV-hyväksyttyä. TÜV-hyväksynnän on saanut mm. erään pajan uusi jäykkäperäinen runko tietyillä osilla varustettuna. Kaikki muutokset on merkittävä otteeseen, minkä seurauksena rekisteriotteet muistuttavat joskus puhelinluetteloa.
Amerikan yhdysvalloissa "the title goes with the frame", paitsi niissä vehkeissä, joissa ei alunperinkään ole runkonumeroa, niissä paperit kulkevat koneen mukana. Kuten kotimaista alan kausijulkaisua seuraavat tietävät, siellä saa (osavaltiosta riippuen) rakentaa vähän yhtä sun toista.
Itse asiassa identiteetti on oikeastaan sivuseikka, rakentajaa tuskin kiinnostaa se, onko hänen teoksensa rekisterissä Harley-Davidson vai omavalmiste. Rakentajaa kiinnostaa enemmänkin se, mitä vaatimuksia hänen teoksensa pitää täyttää. Suomessa tekninen vaatimustaso on laissa sidottu identiteettiin, mutta välttämättä näin ei tarvitsisi olla.
Esimerkki (mcmiehen salaisista päiväunista...
). Viiskakkosen pannun koneesta ja rungosta rakennetaan kopteri. Alkuperäisiä osia säilyy vain kone (osittain) ja runko (modifioituna). Kantapyöräprossia jää jäljelle about 35. Muut osat ovat vaihtelevasti käytettyjä eri ikäisiä osia swapeista ja sieltä sun täältä, ainoastaan jarrut ostetaan uutena kaupasta. Lopputulos on lain mukaan se, että pyörä on omavalmiste vuosimallia 2004, joten tekninen vaatimustaso määräytyy vuoden 2004 perusteella. Itse pyörässä uusia osia on kuitenkin vain jarrut, arviolta puolet on 50-luvun osia.
Kymysys. Onko kohtuullista vaatia, että pyörän, jossa on 2000-luvun osia ainoastaan jarrut, on täytettävä 2000-luvun vaatimukset? Mielestäni ei.
Avoin kymysys kaikille. Milläs perusteella se tekninen vaatimustaso sitten pitäisi määritellä?