Olen samaa mieltä kaikista noista mainitsemistasi asioista. En todellakaan halua pyörää moittia. Ja jos ajaisin kuvailemiasi reissuja, tallissani olisi varmasti juuri tuollainen pyörä, en itsekään osaa parempaa matkapyörää ajatella.Vee2 kirjoitti: Electra on erittäin näppärä peli jopa kaupungissa kun sitä pyörää oppii käsittelemään.
En tässä kehu ajotaitojani vaan puolustelen Electraa, että painostaan huolimatta se on loppupeleissä
näppärä vehje jos on sen kanssa tullut sinuiksi.
Aloittajan ehkä kannattaa käydä kyseisiä laitteita koeajamassa, mutta jos on mieltynyt Touring sarjalaisiin,
eikä voi käydä koeajamassa, voihan sen ostaa ja myydä sitten pois jos ei tykkää.
Electra on tavarankuljettamiseen varmasti sopivin laite, väitän.
Mutta mitäs minä itseasiassa kirjoitin:
Joe Cool kirjoitti:Sen sijaan paikallaan pyöritellessä kaupungeissa pysäköintitilanteissa jne. se on vastaavasti juuri niin kömpelö, miltä näyttääkin. Mutta heti kun on liikkeellä ja vauhtia muutamakin kilometri, pyörä menee hyvin.
Ajoimme pyörällä sen 2500 km reissun Jenkeissä pätkittäin moottoritiellä, mutta pääosin pienemmillä valtateillä. Lisäksi ajoimme aivan pienimpiä huonokuntoisiakin päällystettyjä teitä, tietyöalueita, pikkukatuja, kymmeniä kaupunkeja, satoja liikennevaloja ja muutaman maissipellon läpi hiekkateitä, jopa paikoin mäkistä ja pehmeääkin hiekkaa, nimismiehen kiharaa jne. Kerran hieman hirvitti, kun oli ylämäki ja pehmeää hiekkaa alla ja vauhtia oli reippaan kävelyvauhdin verran - tähän jos jäisi, niin helpolla ei pyörää saisi pois tilanteesta. No vauhti säilyi ja pääsimme mäen ylös ongelmitta.
Eli kyllä sillä pärjäsi. Ne ongelmat tulivat nimenomaan:
- pysäköinnissä ahtaisiin paikkoihin, niistä pois pääsyissä,
- U-käännöksissä, kaltevilla alustoilla em. tilanteissa jne.
Ja on huomioitava, että koko ajan oli päällä aivan täyteen lastattu tavaramäärä sekä matkustaja. Kyllä tilanteita oppi hallitsemaan ja
- katsomaan parkkipaikat paremmin,
- tekemään ne U-käännökset ja ahtaat pysäköinnit ilman matkustajaa.
- Pysäytin tasaiselle kadulle ja matkustaja hyppäsi alas, sitten peruutin vinooon johonkin metrin koloon tms.
- Liikkeelle lähtiessä taas kaivoin pyörän kolosta esille, käänsin keulan suoraan menosuuntaan ja sitten vasta kyytiläinen penkille.
-Jos oli kokonainen parkkiruutu tasaisella parkkipaikalla käytettävissä, mitään erikoisjärjestelyjä ei tarvittu.
En ole koskaan kehunut olevani kummoinen kuski, eikä minulla ole painonnostajan reislihaksiakaan. Ehkä näitä kumpaakin osa-aluetta harjoittamalla voisin kehua ko. pyörää varauksetta, mutta toistaiseksi tyydyn analyyseihini, koska niissä olen parempi, kuin pyörän sarvissa
LIFEMEMBER