Tässäpä kysymys insenjööreille tai muilla osaavaisille:
Pitkä pultti (esim. akseli) minkä päähän kierretään mutteri ja kiristetään momenttiin.
Jos pultin lukitsee ja kiertää mutterin kiinni x Nm momentilla tai mutterin lukitsee ja kiertää pultin kiinni X Nm momentilla niin onko lopputulos kireyden suhteen sama? Oletamme, että pultti (akseli) pyörii vapaasti.
Ei ole.
Pulttia pyöritettäessä kiristysmomenttiin sisältyy lisäksi kitkaa, joka vastustaa pultin pyörimistä reiässään. Siis kitka pultin kannan ja esim. laipan välillä + pultin kitka reiässään.
Mutteria kierrettäessä momenttiin vaikuttaa vain mutterin ja laipan välinen kitka. Toki mukaan pitää laskea vielä mutterin kierteen ja pultin kierteen välinen kitka, mutta se on molemmissa tapauksissa sama.
Liekkö kuitenkaan mitään käytännön merkitystä tällaisella pohdinnalla ilman teknistä korkeakoulutusta?
PS: jos oletetaan että pultti pyörii vapaasti, niin silloin vastustavia kitkapintoja on molemmissa tapauksissa yhtä monta, ja niissä on yhtä suuret liikettä vastustavat voimat. Eli siinä tapauksessa ei pitäisi olla väliä kumpaa kiristää, mutta kokemushan osoittaa, että jos mielii tiukalla olevan liitoksen saada auki, niin mutteria siinä pitää kiertää eikä pulttia.
Been there, in the past. Now here, at last. Going nowhere, and fast.
Pertti kirjoitti:Pulttia pyöritettäessä kiristysmomenttiin sisältyy lisäksi kitkaa, joka vastustaa pultin pyörimistä reiässään. Siis kitka pultin kannan ja esim. laipan välillä + pultin kitka reiässään.
Pertti kirjoitti:
Liekkö kuitenkaan mitään käytännön merkitystä tällaisella pohdinnalla ilman teknistä korkeakoulutusta?
Me täällä meidän koulun autotieteellisen tiedekunnan koelaboratorion (lue amiksen) tiedekunnassa olemme sitä mieltä että...
Vittu mä jo unohdin mitä kysyttiin mutta olen sitä mieltä että kyllä alussa esitetty ei ole mahdollista ilman että momentin x ilman väännintä y ei ole toteutettevissa...
- Dj is A God -
- Old School Rules -
- HdCf "Musiikkivastaava" Yleisön pyynnöstä huolimatta -
Ilkimys kirjoitti:Tässäpä kysymys insenjööreille tai muilla osaavaisille:
Pitkä pultti (esim. akseli) minkä päähän kierretään mutteri ja kiristetään momenttiin.
Jos pultin lukitsee ja kiertää mutterin kiinni x Nm momentilla tai mutterin lukitsee ja kiertää pultin kiinni X Nm momentilla niin onko lopputulos kireyden suhteen sama? Oletamme, että pultti (akseli) pyörii vapaasti.
Kaikkea se joutilaisuus teettää...
Onks tää joku niksi Pirkka vai???
Oletus yllä, että pultti pyörii vapaasti, tekee tästä kysymyksestä triviaalin.
Oletetaan , että pultin toisessa päässä on kiintoavain ja toisessa päässä momentti. Sitten vaihdetaan avain toiseen päähän ja momentti toiseen - mikä muuttui?
Aivan oikein - ei mikään.
Sainko sikaarin??
Perhana joo, pulttihan pyörii vapaasti.
Ei siis ole pultin kannan eikä mutterin alla mitään. Kokonaisuus käsittää ainoastaan akselin ja mutterin. Kierteen aiheuttama kitka on ainoa voima joka vaikuttaa momenttiin. Ilmanvastus avaimeen on sama, riippumatta siitä kummastako päästä kiristettävää kokonaisuutta käännetään. Ilmanvastus voitaneen jättää pois laskuista, jos mutteria tai pulttia kiristetään tasaisesti, kunnes kierre loppuu ja mutteri alkaa purra ehjään akseliin (tai akselin toisessa päässä olevaan kantaan). Ilmanvastusta ei myöskään ole, jos pultin sijainti on avaruudessa, mutta silloin on kuitenkin otettava huomioon erilaisten kiinteiden taivaankappaleiden (kuu, planeetat, niiden kuut, tähdet, muut aurinkokunnat yms.) määriteltyjen tai määrittelemättömien massojen aiheuttamat vetovoimat momenttityökaluun. Esimerkiksi musta aukko saattaa aiheuttaa todella suuren virhemomentin riippumatta siitä, kiristetäänkö akselikokonaisuutta akselista vai kannasta. Entä sitten jos on kyse vaikka esim. V-Rodin takapyörän akselista ja sen mutterista, herääkö kysymys, löytyykö avaruudesta V-rodeja (mustasta aukosta Night-Rodeja) sellaisia määriä, että kannattaa lähteä laskemaan oikeasti taka-akselin mutterin kiristysmomenttia jos akselia pyöritetään versus jos mutteria pyöritetään. Jos taas pysytään maan pinnalla kääntyvät edellä kerrotut faktat päälaelleen ainakin hetkeksi, koska maapallo on (ainakin tämän hetkisen tiedon mukaan) pyöreä. Maapallo on myös pyörimisliikkeessä, joten kaikki pallolla olevat elävät olennotja materialistiset (kuten traktorit, ford mustangit, moottoripyörät, akselit, mutterit yms.) käyvät pakosti kerran vuorokaudessa päälaellaan. Onko sittenkään näin? Entäs jos maa onkin pannukakku, voitaisiinko maan litteä muoto todeta esimerkiksi momenttiavaimella käyttäen apuna vapaasti pyörivää akselia ja mutteria. Olisiko kiristysmomentti erilainen, riippuen siitä, sijaitsisiko akseli muttereineen ja momenttiavaimineen maan keskiosissa vai reunoilla. Kohdistuisiko momenttiavaimeen vetovoiman lisäksi keskipakoisvoima. Jos keskipakoisvoima olisi, kiristysmomentti muodostuisi ehdottomasti erilaiseksi riippuen akselin sijainnista suhteessa lituskaisen maan keskipisteeseen. Erilainen kiristysmomentti, siis keskipakoisvoiman olemassa olo, todistaisi maan pyöriväksi alustaksi. Vinyylilevysoittimesta ehkä voisimme rakentaa maasimulaattorin, mutta akselin ja mutterin mysteerioon em. laitteesta ei ehkä pienen kokonsa puolesta ole apua, koska momenttiavaimen vääntäjää ei luultavasti löydy oikein suhteutetussa koossa. Vinyylisoittimella voitaisiin tosin kokeilla erilaisia keskipakoisvoimia (33, 45, 78), mutta pitääkö sitten rakentaa vinyylilevysoitin satakertaiseen kokoon. Houkutteleva ajatus, mutta luultavasti tuohon satakertaa isompaan levariin tarvitaan akseleita ja muttereita. Ei kannata suinpäin sännätä tekemään jotakin isoa vinyylilevysoitinta, ellei varmasti tiedä mitä tekee. Pitää ensin selvittää mitä vaikuttaa kiristysmomenttiin, jos vapaasti pyörivä akseli kiristetään joko mutterista vaiko akselista pyörittämällä.
Blues Guitar kirjoitti:Ehdottomasti Pertin viimeinen vastaus on ainoa oikea tähän kysymykseen. Varsinkin noiden mustien aukkojen vetovoima V-Rodien suhteen.
Juu... näyttäis siltä että, kaikkien ei pitäis alkaa miettimään näitä momentteja.