Männän madaltaminen ei kuitenkaan tuo kovinkaan paljon muutosta tilanteeseen - jos saadaan jollain konstilla staattinen putoamaan lukemaan 8,5:1 niin 0,5 bar ahdolla ollaan edelleen 10,78:1 lukemissa. Eli ahtopaineella on HUOMATTAVASTI suurempi vaikutus kuin mäntien korkeudella.
Rautapään virittämisestä
Tuossa pyörittelin aikani kuluksi laskuria noilla Ramben mainitsemilla ysin männillä ja Andrewsin X-nokilla joiden imu sulkeutuu 55 astetta ABDC. Noi ei ehkä ole kuitenkaan parhaat nokat ahtimelle pitkän imuduraation takia. Puristussuhdetta madaltamatta 0,5 bar (7,25 psi) ahdolla tuo paketti tuottaa 11,39:1 dynaamisen puristussuhteen. Ilman ahtoa dynaaminen olisi ollut ainoastaan 7,63:1. Jos ahtoa nostaa 0,8 bariin niin silloin ruttu onkin jo 13,65:1 eli varovainen saa ruuvin kanssa olla
...
Männän madaltaminen ei kuitenkaan tuo kovinkaan paljon muutosta tilanteeseen - jos saadaan jollain konstilla staattinen putoamaan lukemaan 8,5:1 niin 0,5 bar ahdolla ollaan edelleen 10,78:1 lukemissa. Eli ahtopaineella on HUOMATTAVASTI suurempi vaikutus kuin mäntien korkeudella.
Männän madaltaminen ei kuitenkaan tuo kovinkaan paljon muutosta tilanteeseen - jos saadaan jollain konstilla staattinen putoamaan lukemaan 8,5:1 niin 0,5 bar ahdolla ollaan edelleen 10,78:1 lukemissa. Eli ahtopaineella on HUOMATTAVASTI suurempi vaikutus kuin mäntien korkeudella.
Joo, tuli joskus hankittua ja odottaa inspistä tuollahemuli kirjoitti:Onko sulla Affe tuollainen pikku-IHI hyllyssä?
Olis muuten tuollainen pikku Rotrex kanssa. Siitä varmaan saataisiin kelpo kauppa aikaisiksi jos joku vaan osais varmistaa että se on OK. Käyttämätön se on mutta se pyörii silleen nihkeesti ja vähän nykien. Luulisin että se on uuden vehkeen nihkeyttä ja ihan normaalia mutta joku vois varmistaa.
Jos se on soiva peli ja kelpaa niin kyllä se puoleen tuosta käytetyn isoveljen hinnasta lähtis, ehkä vähän allekin
Affe
Nuo yllä mainitut laskutoimitukset on siis tehty ihan koemielessä sen kummemmin tutkimatta ahtimelle sopivien nokkien ominaisuuksia vain nähdäkseni mikä muuttujista vaikutta voimakkaimmin puristussuhteeseen. Nokka-akselin valinta voikin olla sitten mielenkiintoinen prosessi, täytyy opiskella viikonloppuna vähän enemmän aiheesta.
-
Kokkonen
Nokkaa ja pakoaukkoa
-80 Rautapään pakoaukko sylinterin kannessa on 36 mm, joten ei tuo pikku IHI ole ihan pois laskuista. Jos vaan kaasut virtaa riittävästi läpi, ettei tule paljon vastapainetta sylinteriin....vaikka ei se kai sitten haittaisi jos nokkien overlap olisi nolla tai vaikka negatiivinen (niinkuin joissain turboautoissa), sehän jopa nostaisi ahtopainetta palotilassa.
Rautiksen nokista ehdottaisin ahdinkäyttöön ihan Q-nokkia, niiden overlap on 17 astetta, kun P:llä jo yli 60. Vaikka varmaan pelaa noillakin jos kaikki on hyvin yhteensovitettu ja paineet pienemmät. Vai mitä mieltä on gurut itse? Ongelmahan tulee pitkällä overlapilla, kun ahdin painaa seoksen palotilaan ja edelleen palamattomana pakoputkeen, jossa se sitten syttyy kun saa kipinää...
Rautiksen nokista ehdottaisin ahdinkäyttöön ihan Q-nokkia, niiden overlap on 17 astetta, kun P:llä jo yli 60. Vaikka varmaan pelaa noillakin jos kaikki on hyvin yhteensovitettu ja paineet pienemmät. Vai mitä mieltä on gurut itse? Ongelmahan tulee pitkällä overlapilla, kun ahdin painaa seoksen palotilaan ja edelleen palamattomana pakoputkeen, jossa se sitten syttyy kun saa kipinää...
Re: Nokkaa ja pakoaukkoa
Itse asiassa ongelma taitaa olla toisinpäin - varsinkin jos käytetään pienempää turboa. Eli pakopaine ylittää imupuolen paineen ja syntyy reversio jolloin palotilassa olevat kaasut pyrkivät imusarjaan sen sijaan että menisivät sinne minne pitää. Tämän takia kaikissa tähän mennessä lukemissani turbonokkia koskevissa artikkeleissa todetaan että overlappi on pahasta. Ahdetussa koneessa pakopuolen paine saattaa olla jopa 30 psi kun ahto näissä moottoreissa kympin molemmin puolin. Tämä puoltaa toisaalta aiemmin puitua pakoventtiilin ja -kanavan virtauksen parantamista imupuoleen sen kummemmin kajoamatta.Kokkonen kirjoitti:...Ongelmahan tulee pitkällä overlapilla, kun ahdin painaa seoksen palotilaan ja edelleen palamattomana pakoputkeen...
Liian pieni ahdin siis nostaa pakopainetta minkä suurin ongelma on rajusti lisääntynyt lämmön tuotto. Muutenkin ahtamalla tuotettu ilma on lämpimämpää kuin vaparissa, sen takia suositellaan välijäähdyttimen käyttöä. Ilman jäähyä saattaa imuilma olla kuulemma jopa 70 asteista
Mutta takaisin nokkavalintaan. Tarvittaisiin periaateessa täysin erilaiset nokat imu- ja pakopuolelle. Pakoventtiilin aukioloajan tulisi olla pidempi kuin imupuolella jossa taas puolestaan tulisi olla mahdollisimman paljon nostoa. Hmmm... kuulostaa siltä että tuohon päästään ainostaan ostamalla kaksi settiä nokkia ja niistä yhdistelemällä. Ellei jostain sitten löydy suoraan turbokäyttöön tarkoitettua settiä. Saattaa olla että budjettiprojektissa parhaisiin tuloksiin päästään vakionokilla ja maltillisella ahtopaineella.
Nokka-akseleista vielä - Sportsterin moottorihan on siinä mielessä ainutlaatuinen että jokaiselle venttiilille on oma nokka-akselinsa. Sehän tarkoittaa samalla sitä että jokainen nokka on myös ajoitettavissa erikseen. Mitä jos imupuolen nokkia pistäisi hampaan verran myöhäisemmälle overlapin pienentämiseksi, samalla ne olisivat tietysti auki myöhempään.
Montakos hammasta nokan hammaspyörässä on? Eli kuinka monta astetta on yksi hammas?
Mielenkiintoisia tilanteita tulee tietysti sen jälkeen mm. sytytyksen ajoituksen ja huohotuksen kanssa...
Montakos hammasta nokan hammaspyörässä on? Eli kuinka monta astetta on yksi hammas?
Mielenkiintoisia tilanteita tulee tietysti sen jälkeen mm. sytytyksen ajoituksen ja huohotuksen kanssa...
Taitaa hammas olla liikaa? Näissä 4-nokkaisissa? Yks keino hienostellla viilailla pinionin kiilaa, jos sellainen on.hemuli kirjoitti:Nokka-akseleista vielä - Sportsterin moottorihan on siinä mielessä ainutlaatuinen että jokaiselle venttiilille on oma nokka-akselinsa. Sehän tarkoittaa samalla sitä että jokainen nokka on myös ajoitettavissa erikseen. Mitä jos imupuolen nokkia pistäisi hampaan verran myöhäisemmälle overlapin pienentämiseksi, samalla ne olisivat tietysti auki myöhempään.
Montakos hammasta nokan hammaspyörässä on? Eli kuinka monta astetta on yksi hammas?
Mielenkiintoisia tilanteita tulee tietysti sen jälkeen mm. sytytyksen ajoituksen ja huohotuksen kanssa...
Jumpe
Eipä ole sporteissa irrotettavia hammaspyöriä ja pinjonirattaan myöhäistäminen vaikuttaisi taas kaikkiin nokkiin. Näyttäisi olevan noin kolmekymmentä hammasta nokkaa pyörittävässä hammaspyörässä, mitenkäs se silloin vaikuttaa ajoitukseen kun nokka pyörähtää kaksi kertaa siinä missä kampura kerran? Eikös se ole silloin 360/30/2=6? Eli ei välttämättä ihan tekemätön paikka.
Ei kai evosportin nokkien hammaspyörissä ole muuta eroa kuin pinjonirattaassa ja sekin on vuosimalli- eikä valmistajariippuvainen seikka?
Jos jatketaan tuolla imunokkien myöhästämisen linjalla niin sitten kun vielä muutetaan imupuolen keinuvipujen vipusuhdetta niin että nosto kasvaa niin aletaan olemaan jo lähempänä totuutta.
Jos jatketaan tuolla imunokkien myöhästämisen linjalla niin sitten kun vielä muutetaan imupuolen keinuvipujen vipusuhdetta niin että nosto kasvaa niin aletaan olemaan jo lähempänä totuutta.
Niinnoh, tarkoitin kokonaisuuden sotkemista, mahd. parempaan suuntaan.hemuli kirjoitti:Ei kai evosportin nokkien hammaspyörissä ole muuta eroa kuin pinjonirattaassa ja sekin on vuosimalli- eikä valmistajariippuvainen seikka?
Jos jatketaan tuolla imunokkien myöhästämisen linjalla niin sitten kun vielä muutetaan imupuolen keinuvipujen vipusuhdetta niin että nosto kasvaa niin aletaan olemaan jo lähempänä totuutta.
Jumpe
-
Kokkonen
Re: Nokkaa ja pakoaukkoa
Jos pakopuolelle muodostuu painetta, niin noinhan se on. Ja pääsääntöisesti myyntiturboautoissa tilanne on tämä ja siellähän nokissa on silloin negatiivinen overlap. Kun pakopuoli taas virtaa hyvin, ei sitä painetta muodostu ja palamattomat kaasut pääsee overlapin aikana pakoputkeen ja palaa siellä. Turboissa ongelma on paha, koska nostaa turbon lämpöjä entisestään. Taas mekaanisessa ahtimessa tilanne tulee helposti eteen, koska ei ole edes fööniä jarruttamassa, vaan aineet pääsee esteettä karkuun pakoventtiilin kautta, jos tilanne tarjoutuu. Näin näkisin tilanteen.hemuli kirjoitti:Itse asiassa ongelma taitaa olla toisinpäin - varsinkin jos käytetään pienempää turboa.Kokkonen kirjoitti:...Ongelmahan tulee pitkällä overlapilla, kun ahdin painaa seoksen palotilaan ja edelleen palamattomana pakoputkeen...
Overlap on pahasta, mutta kyllä sitäkin esiintyy. Väittävät että kun kokonaisuus on hyvin yhteensovitettu, overlapillakin pärjää?? Keskustellaan tuosta lisää kun saadaan tietoa.... Jostain luin että ahdinkäytössä myös lyhyt nokan duratio olisi eduksi?
Hyllyssä on Q-nokat, voin laskea ehtoolla ja palata astiallehemuli kirjoitti:Montakos hammasta nokan hammaspyörässä on? Eli kuinka monta astetta on yksi hammas?
Onneksi näissä 4 nokka koneissa voi vähän sekoitella. Tuo P-nokat imuiksi ja Q-nokat pakosiksi voisi olla hyvä yhdistelmä aloittaa... eikä tuo nokkien vaihto muutenkaan vie niin hirveästi aikaa shimmaaminen taitaa olla eniten aikaa vievä operaatio
täytyy muistaa että lätyskässä voi tehdä näin myös.
You live more in 5 minutes on a bike like this going flatout, than some people live in a lifetime.
-Burt Munro
-Burt Munro
- Raimo-Raato
- Viestit: 395
- Liittynyt: 22:04 18.12.2003.
- Paikkakunta: Raahe
- Viesti: