No niin asiallinen vastaus elikä tietoahemuli kirjoitti:Tasapainoon ei niinkään paljon vaikuta mäntäparien välinen painoero (kohtuuden rajoissa) vaan kahden mäntä/tappi/kiertokankipaketin painoero.
V-moottoria tasapainotettaessa käytetään tasapainotuspainona - riippuen moottorin käyttökierrosalueesta - 50-60% männän, tapin, renkaiden, lukkojen ja kiertokangen yläpään yhteispainosta. Mitä isompi prosentti, sitä korkeammalle kiertävään moottoriin se on tarkoitettu. HD:ssa tuo veivien yläpäiden painoero on huomattava johtuen veivien alapäiden erilaisesta muodosta joka vaikuttaa myös yläpään painoon. Tätä voidaan kompensoida joko keventämällä veivin yläpäätä (ei hyvä) tai höyläämällä vastaavasti painoa pois männästä tai tapin sisältä. Kun näin on saatu molempien pyttyjen massat saman suuruisiksi voidaan siirtyä itse tasapainotustapahtumaan.
Tavallisessa moottorirempassa ei lähdetä näin pilkkua viilaamaan, jolloin voidaan olettaa ettei gramman heitolla männissä juurikaan vaikutusta ole. Kunhan muistaa laittaa kevyemmän männän takapyttyyn.
Mitä vaikutusta on sitten tuolla prosenttimäärällä? Oma koneeni painotettiin käyttämällä suoraan 60% vastapainokerrointa koska kampuraa on kevennetty aika rajusti ja käyttökierrosaluetta haluttiin ylemmäs. Seurauksena kaikille tuttu "tärinäalue", jolloin moottori tärisee kaikista voimakkaimmin, siirtyi varsin alas 2000-2500rpm väliin. Tämän ala- ja yläpuolella moottori käy kuin japsikone - no, ehkä ei sentään...![]()
Eli, mikäli tarvikemännät painavat huomattavasti enemmän kuin alkuperäiset, on seurauksena vastapainokertoimen pienentyminen jolloin kone todennäköisesti tärisee enemmän korkeammilla kierroksilla.
Mikäli kone menee tavalliseen katu- eikä riivauskäyttöön, tasapainotusta tärkeämpänä pitäisin sylintereiden porausta/hoonausta tarkasti oikealle välykselle siten, että molemmat männät mitataan ERIKSEEN ja paritetaan sylintereihin.
Ja muistakaa; jos höyläätte painoa pois männistä/tapeista, välttäkää terävien kulmien syntymistä. Terävät kulmat ovat se paikka, josta murtuma ensimmäiseksi alkaa. Kaupasta saatavat kevennetyt männäntapitkin on kevennetty niin, että sisäpään muoto näyttää loivalla kulmalla olevalta tiimalasilta.
Ja se toinen juttu: Evon venakopan silikonitiivisteet kestää hyvinkin useamman irrotuskerran. Osta niilläkin rahoilla asennusliukastetta (keskivahvaa)...
Sportster 883/1200 muutoksesta
-
Vieras
Olikohan tuon kilometrin mittaisen vastaukseni kokonaan quottaaminen kuitenkaan tarpeen...
Kyllähän se varmasti kiertää... kunnes jotain menee rikki. Viime kesänä jäi vielä sisäänajo hiukan kesken niin ei tullut paljoa jengattua. Mulla on sitä paitsi sen verran pitkät välitykset että 6000 rpm vitosvaihteella veis kortin aika pitkäksi aikaa...
Tarkoitus ei ollut kuitenkaan hakea sitä huippukierroslukua vaan se, että kone viihtyisi paremmin nimenomaan tuossa 4-6000 kierroksen alueella missä mielestäni vakioevo täristää aika tavalla. Kampuran keventymisen jälkeen tuntuu paras vääntö irtoavan 2500 ylöspäin. Niinkin pitkäiskuisessa koneessa kuin Evobigtwin tuo mainitsemasi mäntänopeus kasvaa varsin huimaksi, silti muistaakseni tehdassytkässä kierrosrajoitin on vasta 6500:ssa. Mitä on seurannut pitkäiskuisten moottoreiden dynotuksia niin järjellistä lisätehoa ei juurikaan tule enää 6500 jälkeen.
Asiasta ihan viidenteen, niin sen verran kierrosherkkä koneestani tuli, että kierrosrajoitin on ihan paikallaan. Sisäänajossa pidin sitä 4500:ssa ja aina kunnolla kiihdyttäessä räpsähti rajoittajaan...
Kyllähän se varmasti kiertää... kunnes jotain menee rikki. Viime kesänä jäi vielä sisäänajo hiukan kesken niin ei tullut paljoa jengattua. Mulla on sitä paitsi sen verran pitkät välitykset että 6000 rpm vitosvaihteella veis kortin aika pitkäksi aikaa...
Tarkoitus ei ollut kuitenkaan hakea sitä huippukierroslukua vaan se, että kone viihtyisi paremmin nimenomaan tuossa 4-6000 kierroksen alueella missä mielestäni vakioevo täristää aika tavalla. Kampuran keventymisen jälkeen tuntuu paras vääntö irtoavan 2500 ylöspäin. Niinkin pitkäiskuisessa koneessa kuin Evobigtwin tuo mainitsemasi mäntänopeus kasvaa varsin huimaksi, silti muistaakseni tehdassytkässä kierrosrajoitin on vasta 6500:ssa. Mitä on seurannut pitkäiskuisten moottoreiden dynotuksia niin järjellistä lisätehoa ei juurikaan tule enää 6500 jälkeen.
Asiasta ihan viidenteen, niin sen verran kierrosherkkä koneestani tuli, että kierrosrajoitin on ihan paikallaan. Sisäänajossa pidin sitä 4500:ssa ja aina kunnolla kiihdyttäessä räpsähti rajoittajaan...